×

Nós usamos os cookies para ajudar a melhorar o LingQ. Ao visitar o site, você concorda com a nossa política de cookies.


image

Ykkösaamun Kolumni, Trumpin aika on parhaimmillaankin epävarmuuden aikaa

Trumpin aika on parhaimmillaankin epävarmuuden aikaa

Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi on saanut Suomessa aika lailla samanlaisen turvallisuuspoliittisen vastaanoton kuin muutkin maailman tapahtumat Krimin valtauksesta alkaen: ei vaikuta Suomen asemaan. Poliitikot tekevät tätä vakuuttaessaan vain työtään. He pyrkivät kannanotoillaan luomaan haluttua todellisuutta. Lisäksi Yhdysvaltain hallinto on noussut Venäjän hallinnon rinnalle tahoksi, jonka kanssa Suomen on tultava väkisinkin toimeen mahdollisimman hyvin.

Mutta kyllä yhdysvaltalaiset äänestivät meidät uuteen tilanteeseen. Ennen perin epätodennäköiset kehityskulut ovat tulleet paljon todennäköisemmiksi. Jo nyt voi varmasti sanoa, että ennakoitavuus on heikentynyt. Euroopan turvallisuusjärjestelmä saattaa kokea rajujakin muutoksia ja me olemme pieni maa vastakkainasettelun raja-alueella. Tilanteen muuttuminen sisältää todennäköisemmin meille epäedullisia kuin edullisia asioita. Joka tapauksessa Yhdysvallat on meille keskeinen turvallisuuspoliittinen kumppani, puolustuksellisesti se kaikkein keskeisin. Paljon puhuttu Ruotsi-yhteistyö on toki iso asia, mutta ei samaa luokkaa kuin Yhdysvaltojen asema asejärjestelmien toimittajana, Nato-kumppanuuden keskeisenä osana ja ylipäätään lännen tärkeimpänä sotilasvoimana.

Trumpin puheet ja teot vaalivoiton jälkeen ovat muistuttaneet ihan muunlaisen kuin demokraattisesti valitun valtionpäämiehen elkeitä. Hän vetoaa voimakkaasti kannatuksensa kansan keskuudessa, liioitellen sitä jopa valheellisesti. Samalla hän on heitellyt ilmaan perusteettomia väitteitä massiivisista vaalipetoksista ja median liittoutumisesta häntä vastaan. Myös monet muut yhteiskunnalliset instituutiot tiedustelupalveluista lähtien ja erilaiset ihmisryhmät ovat saaneet kuulla kunniansa. Hän ei ole vieläkään paljastanut taloustietojaan, eikä pidä lehdistötilaisuuksia tai juurikaan antaudu muun kuin itselleen suosiollisen median haastateltavaksi. Hallintoonsa hän on nimennyt kulmia kohottavia hahmoja ja yrittää etsiä keinoja, joilla saisi sinne mukaan myös lähisukuaan. Hän ei ole myöskään luopunut kokonaan omista turvahenkilöistään, vaikka Yhdysvaltojen presidentin turvallisuus on Salaisen palvelun vastuulla. Trump on osa maailman yli pyyhkivää populismin aaltoa. Aallon on synnyttänyt kaipuu löytää yksinkertaisia ja kattavia ratkaisuja yhä monimutkaisemman maailman asettaminen kysymyksiin. Se miten hyvin tällaiset ratkaisut toimivat oikeassa elämässä, on sitten se hankalampi kysymys.

Trumpin ulkopoliittisissa kannoissa on kaikesta hölinästä ja mielenmuutoksista huolimatta erotettavissa joitakin linjanvedonomaisia teemoja. Hän on tyytymätön Yhdysvaltain liittolaisiin ja katsoo, että ne käyttävät heitä hyväkseen taloudellisesti. Erityisesti Japani on ollut hänen silmätikkunsa, mutta myös Eurooppa saa osansa. Odotettavissa siis lienee melkoinen tinkikierros. Turvallisuuspolitiikkaan olennaisena osana kuuluvat monien hallituskausien yli yltävät sitoumukset voivat näyttäytyä Trumpin kvartaalitalouteen tottuneessa mielessä esteiltä, eivät vakauden lähteiltä.

Trumpin on koottava jostain rahaa vaalilupaustensa täyttämiseen. Yksi tapa on vähentää maan sotilaallisia vastuita. Yhdysvalloilla on sijoitettu asevoimia yhteensä noin 70 maahan ja sotilasmenoihin ulkomailla arvioidaan kuluvan kolminumeroinen luku miljardeja vuodessa. Eikä tyytymättömyys eurooppalaisten osaan oman turvallisuutensa maksamisessa ole pelkästään trumpilainen näkemys, vaan pidempäänkin Atlantin takaisessa keskustelussa pinnalla ollut virtaus. Trump vain on sellainen johtaja, jonka voi ajatella bluffaamatta sanovan Yhdysvaltain lähtevän Euroopasta, jos tilanne ei muutu heidän mieleisekseen. Trumpille aito rakkaus on maksettua rakkautta.

Trumpin valinta, ja todennäköisesti myös hänen tulevat päätöksensä ovat poliittinen väriaine, joka saa näkyviin Yhdysvaltojen merkityksen eurooppalaisissa turvallisuusrakenteissa. Se oli kylmän sodan aikana ja on nyt uudelleen selkänoja eurooppalaisen demokratian turvallisuudelle. Nyt Yhdysvalloissa on valtaan astumassa presidentti, joka vaikuttaa oikeasti epävarmalta tämän atlanttisen sitoumuksen suhteen. Lisäksi on helppo ennustaa, että Trump sotkeutuu presidenttinä hyvin nopeasti uusiin ja vanhoihin skandaaleihin. Vastalääkkeitä sellaisiin etsitään usein ulkopolitiikan puolelta. Siksi Euroopassa valmistaudutaan pelonsekaisin tunnelmin Trumpin presidenttikauteen ja ennen mahdottomina pidettyihin kehityskulkuihin.

Kohta on vallassa kaksi ison valtakunnan johtajaa, jotka ovat antaneet kansalleen lupauksia, joita eivät voi pitää. Venäjän presidentti Putin haluaa maastaan taas vauraan maailmanvallan ja Trump on luvannut myös paljon mahdotonta. Tai ainakin hyvin paljon rahaa vievää. Trumpia ja Putinia yhdistää asetelman takia halu sopia uusiksi asioita maailmassa. Venäjä haluaa lisää sananvaltaa, erityisesti etupiirikseen katsomallaan alueella. Trump pitää itseään mestarillisena diilintekijänä ja haluaa siksi tehdä hyviä poliittisia kauppoja, säästäen Yhdysvaltain rahoja. Paitsi että edut kohtaavat, niin Trumpin ja hänen lähipiirinsä suhteista Venäjään on jonkin verran näyttöjä ja paljon pahoja aavisteluja.

Suomelle tämä näkymä ei ole miellyttävä. Jälleen on noussut esiin mahdollisuus, että päidemme yli sovitaan meidän asemastamme. Suomen asema ylipäätään, mutta erityisesti mahdollinen Nato-jäsenyys, ovat varmasti pöydällä kauppatavarana, jos Trump ja Putin kaupanhierontaan asti pääsevät. Trump ei varmaankaan halua lisää maita puolustettavaksi Natoon. Venäjä puolestaan haluaa varmistaa Suomen, ja ehkä myös Ruotsin, pysymisen sotilasliiton ulkopuolella. Johtajien edut kohtaavat tässäkin.

Trump käyttäytyi vaalikampanjassaan arvaamattomasti. Voittonsa jälkeen hän on käyttäytynyt arvaamattomasti. Enkä keksi yhtään syytä, miksei hän tekisi niin myös Valkoisessa talossa. Ei hän toki mikään itsevaltias ole, mutta Yhdysvaltain presidentin valtaoikeudet ovat laajat. Trump käyttää niitä varmasti maksimaalisella tavalla haluamissaan asioissa. Mitkä niitä asioita sitten ovat, selviää 20.1.2017 alkaen. Jälleen on todettava, että elämme ikävän mielenkiintoisia aikoja.

Trumpin aika on parhaimmillaankin epävarmuuden aikaa Die Ära Trump ist bestenfalls eine Zeit der Unsicherheit The Trump era is at best a time of uncertainty 트럼프 시대는 기껏해야 불확실성의 시대입니다.

Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi on saanut Suomessa aika lailla samanlaisen turvallisuuspoliittisen vastaanoton kuin muutkin maailman tapahtumat Krimin valtauksesta alkaen: ei vaikuta Suomen asemaan. Donald Trump's election as President of the United States has received quite the same security policy reception in Finland as other world events since the Crimean invasion: it does not affect Finland's position. La elección de Trump como presidente de los Estados Unidos ha recibido una política de seguridad similar en Finlandia a otros eventos en el mundo desde la conquista de Crimea: no afecta la posición de Finlandia. Poliitikot tekevät tätä vakuuttaessaan vain työtään. Politicians only do this by assuring their work. He pyrkivät kannanotoillaan luomaan haluttua todellisuutta. In their statements, they seek to create the desired reality. Lisäksi Yhdysvaltain hallinto on noussut Venäjän hallinnon rinnalle tahoksi, jonka kanssa Suomen on tultava väkisinkin toimeen mahdollisimman hyvin. In addition, the US administration has emerged alongside the Russian administration and Finland must deal with it as well as possible.

Mutta kyllä yhdysvaltalaiset äänestivät meidät uuteen tilanteeseen. But yes, the Americans voted us for a new situation. Ennen perin epätodennäköiset kehityskulut ovat tulleet paljon todennäköisemmiksi. In the past, initially unlikely development costs have become much more likely. Jo nyt voi varmasti sanoa, että ennakoitavuus on heikentynyt. It is already safe to say that predictability has deteriorated. Euroopan turvallisuusjärjestelmä saattaa kokea rajujakin muutoksia ja me olemme pieni maa vastakkainasettelun raja-alueella. The European security system may undergo drastic changes and we are a small country on the borderline of confrontation. Tilanteen muuttuminen sisältää todennäköisemmin meille epäedullisia kuin edullisia asioita. A change in the situation is more likely to be unfavourable to us than favourable. Joka tapauksessa Yhdysvallat on meille keskeinen turvallisuuspoliittinen kumppani, puolustuksellisesti se kaikkein keskeisin. In any case, the United States is a key security policy partner for us, and the most important one in terms of defence. Paljon puhuttu Ruotsi-yhteistyö on toki iso asia, mutta ei samaa luokkaa kuin Yhdysvaltojen asema asejärjestelmien toimittajana, Nato-kumppanuuden keskeisenä osana ja ylipäätään lännen tärkeimpänä sotilasvoimana. The much-talked-about Swedish cooperation is certainly a big deal, but not on a par with the US as a supplier of weapons systems, as a key part of the NATO partnership and as the West's main military power in general.

Trumpin puheet ja teot vaalivoiton jälkeen ovat muistuttaneet ihan muunlaisen kuin demokraattisesti valitun valtionpäämiehen elkeitä. Hän vetoaa voimakkaasti kannatuksensa kansan keskuudessa, liioitellen sitä jopa valheellisesti. Samalla hän on heitellyt ilmaan perusteettomia väitteitä massiivisista vaalipetoksista ja median liittoutumisesta häntä vastaan. Samtidigt har han kastat ogrundade anklagelser om massivt valbedrägeri och medieallianser mot honom. Myös monet muut yhteiskunnalliset instituutiot tiedustelupalveluista lähtien ja erilaiset ihmisryhmät ovat saaneet kuulla kunniansa. Hän ei ole vieläkään paljastanut taloustietojaan, eikä pidä lehdistötilaisuuksia tai juurikaan antaudu muun kuin itselleen suosiollisen median haastateltavaksi. Hallintoonsa hän on nimennyt kulmia kohottavia hahmoja ja yrittää etsiä keinoja, joilla saisi sinne mukaan myös lähisukuaan. Hän ei ole myöskään luopunut kokonaan omista turvahenkilöistään, vaikka Yhdysvaltojen presidentin turvallisuus on Salaisen palvelun vastuulla. Trump on osa maailman yli pyyhkivää populismin aaltoa. Aallon on synnyttänyt kaipuu löytää yksinkertaisia ja kattavia ratkaisuja yhä monimutkaisemman maailman asettaminen kysymyksiin. Se miten hyvin tällaiset ratkaisut toimivat oikeassa elämässä, on sitten se hankalampi kysymys.

Trumpin ulkopoliittisissa kannoissa on kaikesta hölinästä ja mielenmuutoksista huolimatta erotettavissa joitakin linjanvedonomaisia teemoja. Hän on tyytymätön Yhdysvaltain liittolaisiin ja katsoo, että ne käyttävät heitä hyväkseen taloudellisesti. Erityisesti Japani on ollut hänen silmätikkunsa, mutta myös Eurooppa saa osansa. Odotettavissa siis lienee melkoinen tinkikierros. Turvallisuuspolitiikkaan olennaisena osana kuuluvat monien hallituskausien yli yltävät sitoumukset voivat näyttäytyä Trumpin kvartaalitalouteen tottuneessa mielessä esteiltä, eivät vakauden lähteiltä. Trump's quarterly economy, which is an essential part of security policy, overriding many government mandates, may seem like barriers in the Trump quarterfinals, not sources of stability.

Trumpin on koottava jostain rahaa vaalilupaustensa täyttämiseen. Trump has to make some money to fulfill its election promises. Yksi tapa on vähentää maan sotilaallisia vastuita. Yhdysvalloilla on sijoitettu asevoimia yhteensä noin 70 maahan ja sotilasmenoihin ulkomailla arvioidaan kuluvan kolminumeroinen luku miljardeja vuodessa. Eikä tyytymättömyys eurooppalaisten osaan oman turvallisuutensa maksamisessa ole pelkästään trumpilainen näkemys, vaan pidempäänkin Atlantin takaisessa keskustelussa pinnalla ollut virtaus. Trump vain on sellainen johtaja, jonka voi ajatella bluffaamatta sanovan Yhdysvaltain lähtevän Euroopasta, jos tilanne ei muutu heidän mieleisekseen. Trumpille aito rakkaus on maksettua rakkautta.

Trumpin valinta, ja todennäköisesti myös hänen tulevat päätöksensä ovat poliittinen väriaine, joka saa näkyviin Yhdysvaltojen merkityksen eurooppalaisissa turvallisuusrakenteissa. Se oli kylmän sodan aikana ja on nyt uudelleen selkänoja eurooppalaisen demokratian turvallisuudelle. Nyt Yhdysvalloissa on valtaan astumassa presidentti, joka vaikuttaa oikeasti epävarmalta tämän atlanttisen sitoumuksen suhteen. Lisäksi on helppo ennustaa, että Trump sotkeutuu presidenttinä hyvin nopeasti uusiin ja vanhoihin skandaaleihin. Vastalääkkeitä sellaisiin etsitään usein ulkopolitiikan puolelta. Siksi Euroopassa valmistaudutaan pelonsekaisin tunnelmin Trumpin presidenttikauteen ja ennen mahdottomina pidettyihin kehityskulkuihin. That is why Europe is preparing for fear of the Trump Presidency and before the impossible developments.

Kohta on vallassa kaksi ison valtakunnan johtajaa, jotka ovat antaneet kansalleen lupauksia, joita eivät voi pitää. There are two great leaders of the kingdom who have given promise to their people that they can not hold. Venäjän presidentti Putin haluaa maastaan taas vauraan maailmanvallan ja Trump on luvannut myös paljon mahdotonta. Russia's President Putin wants a respectable world power, and Trump has also promised a lot of impossible. Tai ainakin hyvin paljon rahaa vievää. Or at least very much money-consuming. Trumpia ja Putinia yhdistää asetelman takia halu sopia uusiksi asioita maailmassa. Trump and Putin combine the arrangement with the desire to agree on new things in the world. Venäjä haluaa lisää sananvaltaa, erityisesti etupiirikseen katsomallaan alueella. Russia wants more sayings, especially in the area that it looks like. Trump pitää itseään mestarillisena diilintekijänä  ja haluaa siksi tehdä hyviä poliittisia kauppoja, säästäen Yhdysvaltain rahoja. Paitsi että edut kohtaavat, niin Trumpin ja hänen lähipiirinsä suhteista Venäjään on jonkin verran näyttöjä ja paljon pahoja aavisteluja.

Suomelle tämä näkymä ei ole miellyttävä. For Finland this view is not pleasant. Jälleen on noussut esiin mahdollisuus, että päidemme yli sovitaan meidän asemastamme. Again, the possibility has emerged that our days over agree on our position. Suomen asema ylipäätään, mutta erityisesti mahdollinen Nato-jäsenyys, ovat varmasti pöydällä kauppatavarana, jos Trump ja Putin kaupanhierontaan asti pääsevät. The position of Finland in general, but especially the possible NATO membership, are certainly on the table as a commodity if Trump and Putin reach the market. Trump ei varmaankaan halua lisää maita puolustettavaksi Natoon. Trump would not want more countries to defend against NATO. Venäjä puolestaan haluaa varmistaa Suomen, ja ehkä myös Ruotsin, pysymisen sotilasliiton ulkopuolella. Johtajien edut kohtaavat tässäkin.

Trump käyttäytyi vaalikampanjassaan arvaamattomasti. Voittonsa jälkeen hän on käyttäytynyt arvaamattomasti. After winning, he has spent unpredictably. Enkä keksi yhtään syytä, miksei hän tekisi niin myös Valkoisessa talossa. Ei hän toki mikään itsevaltias ole, mutta Yhdysvaltain presidentin valtaoikeudet ovat laajat. Trump käyttää niitä varmasti maksimaalisella tavalla haluamissaan asioissa. Mitkä niitä asioita sitten ovat, selviää 20.1.2017 alkaen. Jälleen on todettava, että elämme ikävän mielenkiintoisia aikoja. Again, we must say that we are going through delicious interesting times.