Finnish - Writing in Finnish

Moi! Niinku ehkä tiedätte,

niin mä ite opiskelin italiaa lähinnä kuuntelemalla,

ja mä opin tosi nopeesti puhumaan ja viestittelemään kavereitten kanssa.

Mut ku mä alotin työt italiaks, mä tajusin,

että mä en oikeestaan osaa kirjottaa italiaa,

koska kirjakielessä käytetään paljon sellasia rakenteita,

mitä puhekielessä ei käytetä.

Ja mä tajusin, että mun täytyy alkaa lukea italiaks.

Eli samalla tavalla ku mä opin puhumaan kuuntelemalla,

niin mä opin kirjottaan lukemalla.

Ja tästä mä sain idean.

Eli te löydätte varmasti tosi helposti suomenkielistä materiaalia netistä,

mutta Google kääntäjä ei välttämättä toimi aina ihan moitteettomasti,

joten mä julkasen mun Facebook-sivulla

yhen esseen, eli lyhyen artikkelin,

jonka mä oon kirjottanu lukiossa.

Mä kirjotin sen siis kymmenen vuotta sitte,

joten maailma ja mun mielipiteet on vähä muuttunu,

mutta näette kuitenki siitä, minkälaisia kielikuvia

ja rakenteita kirjotetussa kielessä käytetään.

Ja mä laitan siitä myös englanninkielisen käännöksen

nii ei haittaa vaikka ette ihan kaikkea ymmärräkään.

Tätä kirjotettua kieltä te nimittäin tarvitte,

ku te kirjotatte sähköpostia esimerkiks töissä tai professorille.

Puhuessa näissä tilanteissa käytetään siis täysin puhekieltä

mutta kirjottaessa teidän täytyy käyttää kirjakieltä,

koska muuten se antaa teistä jotenki epäammattimaisen kuvan.

Kavereitten ja perheen kanssa viestitellessä

voitte tietenki käyttää puhekieltä,

vaikka mun täytyy sanoa, että mun äiti esimerkiks

kirjottaa mulle aina sellasta kirjakielen ja puhekielen sekotusta.

Lopuks vielä pari sanaa suomalaisista aakkosista.

Eli ootte varmasti kaikki nähny a:t ja o:t, joissa on

ne pisteet ei oo siinä vaan huvin vuoks

vaan ne muuttaa sen kirjaimen täysin.

Eli pisteellinen a on ä ja pisteellinen o on ö.

Ja koko sana siis muuttuu, jos unohatte ne pisteet,

esimerkiks: passi - pässi,

kokko - kökkö,

tai älä ala.

Sit meillä on myös ruotsalainen o eli a, jossa on rinkula päällä,

mutta suomen kielessä ei oo ainuttakaan sanaa,

missä sitä kirjainta olis.

Lopuks mä voisin sanoo vielä, että

suomen kieli on siitä kiva, että on aika helppo arvata,

miten joku sana kirjotetaan,

koska se kirjotetaan samalla tavalla ku lausutaan.

Eikä, esimerkiks ranskassa, jossa äänne o

voiaan kirjottaa tyyliin viidellä eri tavalla.

Mutta käykää siis lukemassa se essee

ja kertokaa mulle, mitä mieltä ootte.

Ens kertaan, moikka!