×

Nós usamos os cookies para ajudar a melhorar o LingQ. Ao visitar o site, você concorda com a nossa política de cookies.


image

Yle Uutiset Rec, Valtiolla on jäätävästi velkaa – mutta haittaako se?

Valtiolla on jäätävästi velkaa – mutta haittaako se?

"Meno on kuin Irwin Goodmanin rallissa."

"Kun on alkuun päästy, niin antaa mennä vaan."

Jos mietit, että mihin se Petteri Orpo oikein viittaa, niin tähän kirjaan.

Hallituksen budjettiesitykseen ensi vuodelle.

Eduskunta aloitti viime viikolla koko syksyn kestävän budjettikäsittelyn ja heti ensimmäisenä päivänä kävi selväksi, mikä oppositiota hallituksen esityksessä pännii:

”Tilanteessa, jossa talous on kasvanut ja työllisyys kohenee hallitus ottaa ensi vuonna 7 miljardia euroa lisää velkaa.”

Uutisia lukiessa on tullut selväksi, että Suomen valtio on velkaantunut viime vuosina poikkeuksellisen paljon ja poikkeuksellisen nopeasti.

Mä oon Robert Sundman, ja tällä Yle Uutiset Recin videolla koetan selittää, miksi niin on käynyt – ja onko sillä mitään väliä.

1860-luvulla Suomeen piti rakentaa rautatiet.

Koska köyhällä, Venäjän alaisuudessa olevalla suuriruhtinaskunnalla ei ollut riittävästi omia varoja, päätettiin laskea liikkeelle velkasitoumuksia.

Käytännössä Suomi otti tuolloin ensimmäistä kertaa lainaa.

Ja lisää lainaa on otettu sen jälkeen useasti.

Se ei ole poikkeuksellista ja niin on tehty lähes kaikkialla maailmassa.

Velattomia valtioita ei historia juuri tunne.

Vuonna 2019 Suomi osui jonnekin OECD-maiden keskikastiin.

Vertailussa Virolla oli vähiten velkaa, kun taas Kreikan ja Japanin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ylitti jopa 200 prosentin rajan.

Suomi on velkaantunut käytännössä kriisien seurauksena.

Kun katsotaan Suomen valtionvelan määrän kehitystä käppyrästä erottuu selvästi 1990-luvun lamavuodet, vuosien 2007–2009 finanssi- kriisi ja viimeisimpänä korona.

Kun talous hyytyy kriisien seurauksena, valtion tulot vähenevät mutta usein esimerkiksi työttömyysturvamenot kasvavat.

Tätä rakoa kattamaan otetaan velkaa.

Ja erityisesti korona-aikana velkaa on otettu.

Viime vuonna velkaa otettiin yli 19 miljardia, tänä vuonna arviolta 14 miljardia ja ensi vuonnakin vielä seitsemän miljardia euroa.

Monet taloustieteilijät ja poliitikot ajattelevat, että näin kuuluukin olla.

Valtio ottaa huonoina aikoina velkaa ja auttaa siten ihmisiä vaikeiden aikojen yli jotta talous voisi pian alkaa taas kasvaa.

”Erittäinkin tärkeä kysymys on se, mitä velalla tehdään.”

”Mä hyväksyn kyllä sen, jos velalla rahoitetaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä joilla saadaan enemmän koulutettua työvoimaa tai perhepolitiikkaa, jolla estetään kurjuus ja lasten syrjäytyminen, ennen kuin he edes tulevat työvoimaan, niin se on hyvä.”

Velkaantuminen on myös monelle maalle edullista.

Vaikka Suomella on enemmän velkaa kuin vuosiin, se maksaa veloistaan entistä vähemmän korkoja.

Siis hyvä diili! Ilmasta rahaa! Missä vika?

Vaikka velka on halpaa nyt, se ei ole sitä ehkä jatkossa.

Velkaantumiseen sisältyy riski: parinkin prosenttiyksikön koronnousu nostaa kustannuksia valtiolle useilla miljardeilla euroilla.

Siksi moni on huolissaan velkaantumisesta ja ajattelee että se ei voi jatkua ikuisesti.

”Keskusta toimii ovimikkona, joka on päästänyt samppanjasosialistit sisään juhlimaan.”

Mutta hetkinen.

Jos koronakriisi alkaa pian olla ohitse, miksi velkaantuminen silti jatkuu?

Oot ehkä viime vuosina törmännyt otsikoihin, joissa pohditaan väestön ikääntymistä.

Suomessa väestö vanhenee ja työssäkäyviä on yhä vähemmän.

Puhutaan sellaisista asioista kuten ”huoltosuhde” ja ”kestävyysvaje”.

Käytännössä ja yksinkertaistaen se tarkoittaa sitä, että työtätekeviä veronmaksajia on vähemmän eli valtion tulot pienenee.

Samalla ihmiset vanhenee eli rahaa menee enemmän esimerkiksi vanhusten hoivaan.

Eli riippumatta siitä keksivätkö hallitukset uusia menoja – mitä sitäkin toki tapahtuu budjetin alijäämä kasvaa automaattisesti, miljarditolkulla.

Tämä on se taustalla oleva syy velkaantumiselle.

Ja tämä aiheuttaa talouspoliittiseen keskusteluun myös harhan.

Vaikka eduskunnan puheenvuoroista voisi päätellä, että erot hallituksen ja opposition välillä ovat megaluokkaa, ei yhdenkään puolueen esittämät toimet täysin ratkaise tätä ikääntymisestä johtuvaa ongelmaa.

Petteri Orpon puheista huolimatta oppositiopuolueiden viime vuosina tekemistä vaihtoehtobudjeteista huomaa, että nekin ottaisivat edelleen velkaa, melkein yhtä paljon kuin hallitus.

Suhtautuminen valtionvelkaan jakaa poliitikkoja ja asiantuntijoita.

Se on monimutkainen asia – ja tässä videossa tietysti yksinkertaistan asiaa paljonkin.

Mutta jos muistat yhden asian tästä videosta, niin muista tämä:

Velkaantumisen taustalla on isolta osin juuri väestön vanhenemiseen ja työssäkäyvien määrän vähenemiseen liittyvät syyt.

Siksi velkaantuminen jatkuu, enemmän tai vähemmän, vielä vuosia eteenpäin – todennäköisesti ihan riippumatta siitä, kuka on vallassa.

Mihin politiikan aiheeseen toivoisit, että mä tartun seuraavaksi?

Käy kommentoimassa tuohon alle ja laita tämä kanava tilaukseen.


Valtiolla on jäätävästi velkaa – mutta haittaako se? The state has freezing debt - but does it hurt?

"Meno on kuin Irwin Goodmanin rallissa." "It's like an Irwin Goodman rally."

"Kun on alkuun päästy, niin antaa mennä vaan." "Once you get started, let's just go."

Jos mietit, että mihin se Petteri Orpo oikein viittaa, niin tähän kirjaan. If you think what Petteri Orpo is really referring to, then to this book.

Hallituksen budjettiesitykseen ensi vuodelle. Government's budget proposal for next year.

Eduskunta aloitti viime viikolla koko syksyn kestävän budjettikäsittelyn ja heti ensimmäisenä päivänä kävi selväksi, mikä oppositiota hallituksen esityksessä pännii: Last week, Parliament began a budget discussion that would last all autumn, and on the first day it became clear what annoys the opposition in the government's proposal:

”Tilanteessa, jossa talous on kasvanut ja työllisyys kohenee hallitus ottaa ensi vuonna 7 miljardia euroa lisää velkaa.” "In a situation where the economy grows and employment improves, the government will take on € 7 billion more in debt next year."

Uutisia lukiessa on tullut selväksi, että Suomen valtio on velkaantunut viime vuosina poikkeuksellisen paljon ja poikkeuksellisen nopeasti. Reading the news, it has become clear that the Finnish state has become exceptionally indebted and has been exceptionally fast in recent years.

Mä oon Robert Sundman, ja tällä Yle Uutiset Recin videolla koetan selittää, miksi niin on käynyt – ja onko sillä mitään väliä. I’m Robert Sundman, and in this Yle News Rec video, I’m trying to explain why this has happened - and whether it matters.

1860-luvulla Suomeen piti rakentaa rautatiet. In the 1860s, railways had to be built in Finland.

Koska köyhällä, Venäjän alaisuudessa olevalla suuriruhtinaskunnalla ei ollut riittävästi omia varoja, päätettiin laskea liikkeelle velkasitoumuksia. As the poor Grand Duchy of Russia did not have sufficient own funds, it was decided to issue debt securities.

Käytännössä Suomi otti tuolloin ensimmäistä kertaa lainaa. In practice, Finland took out a loan for the first time at that time.

Ja lisää lainaa on otettu sen jälkeen useasti. And more loans have been taken several times since.

Se ei ole poikkeuksellista ja niin on tehty lähes kaikkialla maailmassa. It is not exceptional and has been done almost all over the world.

Velattomia valtioita ei historia juuri tunne. Debt-free states aren't exactly known in history.

Vuonna 2019 Suomi osui jonnekin OECD-maiden keskikastiin. In 2019, Finland hit somewhere in the middle caste of OECD countries.

Vertailussa Virolla oli vähiten velkaa, kun taas Kreikan ja Japanin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ylitti jopa 200 prosentin rajan. By comparison, Estonia had the lowest debt, while Greece and Japan had debt ratios as high as 200%.

Suomi on velkaantunut käytännössä kriisien seurauksena. In practice, Finland is indebted as a result of crises.

Kun katsotaan Suomen valtionvelan määrän kehitystä käppyrästä erottuu selvästi 1990-luvun lamavuodet, vuosien 2007–2009 finanssi- kriisi ja viimeisimpänä korona. Looking at the development of Finland's government debt figures, the recession of the 1990s, the financial crisis of 2007–2009 and, most recently, corona, stand out clearly.

Kun talous hyytyy kriisien seurauksena, valtion tulot vähenevät mutta usein esimerkiksi työttömyysturvamenot kasvavat. As the economy freezes as a result of crises, government revenues fall but unemployment security spending, for example, often rises.

Tätä rakoa kattamaan otetaan velkaa. Debt is taken to cover this gap.

Ja erityisesti korona-aikana velkaa on otettu. And especially during the Korona period, debt has been taken.

Viime vuonna velkaa otettiin yli 19 miljardia, tänä vuonna arviolta 14 miljardia ja ensi vuonnakin vielä seitsemän miljardia euroa. Last year, more than 19 billion euros were taken into debt, an estimated 14 billion euros this year and another seven billion next year.

Monet taloustieteilijät ja poliitikot ajattelevat, että näin kuuluukin olla. Many economists and politicians think that this is how it should be.

Valtio ottaa huonoina aikoina velkaa ja auttaa siten ihmisiä vaikeiden aikojen yli jotta talous voisi pian alkaa taas kasvaa. The state takes on debt in bad times and thus helps people through difficult times so that the economy can soon start growing again.

”Erittäinkin tärkeä kysymys on se, mitä velalla tehdään.” "A very important question is what to do with the debt."

”Mä hyväksyn kyllä sen, jos velalla rahoitetaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä joilla saadaan enemmän koulutettua työvoimaa tai perhepolitiikkaa, jolla estetään kurjuus ja lasten syrjäytyminen, ennen kuin he edes tulevat työvoimaan, niin se on hyvä.”

Velkaantuminen on myös monelle maalle edullista. Indebtedness is also advantageous for many countries.

Vaikka Suomella on enemmän velkaa kuin vuosiin, se maksaa veloistaan entistä vähemmän korkoja.

Siis hyvä diili! Ilmasta rahaa! Missä vika? So a good deal! Money from the air! Where's the problem?

Vaikka velka on halpaa nyt, se ei ole sitä ehkä jatkossa. Although debt is cheap now, it may not be so in the future.

Velkaantumiseen sisältyy riski: parinkin prosenttiyksikön koronnousu nostaa kustannuksia valtiolle useilla miljardeilla euroilla. Indebtedness includes risk: an interest rate increase of even a couple of percentage points increases costs for the state by several billion euros.

Siksi moni on huolissaan velkaantumisesta ja ajattelee että se ei voi jatkua ikuisesti. That's why many people are worried about getting into debt and think that it can't go on forever.

”Keskusta toimii ovimikkona, joka on päästänyt samppanjasosialistit sisään juhlimaan.” "The center acts as a gatekeeper, which has let the champagne socialists in to celebrate."

Mutta hetkinen. But wait a minute.

Jos koronakriisi alkaa pian olla ohitse, miksi velkaantuminen silti jatkuu? If the corona crisis will soon be over, why does the indebtedness still continue?

Oot ehkä viime vuosina törmännyt otsikoihin, joissa pohditaan väestön ikääntymistä. In recent years, you may have come across headlines discussing the aging of the population.

Suomessa väestö vanhenee ja työssäkäyviä on yhä vähemmän. In Finland, the population is aging and there are fewer and fewer people working.

Puhutaan sellaisista asioista kuten ”huoltosuhde” ja ”kestävyysvaje”. We talk about such things as "maintenance relationship" and "sustainability gap".

Käytännössä ja yksinkertaistaen se tarkoittaa sitä, että työtätekeviä veronmaksajia on vähemmän eli valtion tulot pienenee. In practice and to simplify, it means that there are fewer working taxpayers, which means that the state's income decreases.

Samalla ihmiset vanhenee eli rahaa menee enemmän esimerkiksi vanhusten hoivaan. At the same time, people are getting older, which means that more money is spent, for example, on caring for the elderly.

Eli riippumatta siitä keksivätkö hallitukset uusia menoja – mitä sitäkin toki tapahtuu budjetin alijäämä kasvaa automaattisesti, miljarditolkulla. That is, regardless of whether governments come up with new expenses - which of course happens, the budget deficit will automatically increase, by billions.

Tämä on se taustalla oleva syy velkaantumiselle. This is the underlying reason for indebtedness.

Ja tämä aiheuttaa talouspoliittiseen keskusteluun myös harhan.

Vaikka eduskunnan puheenvuoroista voisi päätellä, että erot hallituksen ja opposition välillä ovat megaluokkaa, ei yhdenkään puolueen esittämät toimet täysin ratkaise tätä ikääntymisestä johtuvaa ongelmaa.

Petteri Orpon puheista huolimatta oppositiopuolueiden viime vuosina tekemistä vaihtoehtobudjeteista huomaa, että nekin ottaisivat edelleen velkaa, melkein yhtä paljon kuin hallitus.

Suhtautuminen valtionvelkaan jakaa poliitikkoja ja asiantuntijoita. The attitude towards the national debt divides politicians and experts.

Se on monimutkainen asia – ja tässä videossa tietysti yksinkertaistan asiaa paljonkin.

Mutta jos muistat yhden asian tästä videosta, niin muista tämä:

Velkaantumisen taustalla on isolta osin juuri väestön vanhenemiseen ja työssäkäyvien määrän vähenemiseen liittyvät syyt. The reasons behind the indebtedness are to a large extent precisely the reasons related to the aging of the population and the decrease in the number of working people.

Siksi velkaantuminen jatkuu, enemmän tai vähemmän, vielä vuosia eteenpäin – todennäköisesti ihan riippumatta siitä, kuka on vallassa. That's why the indebtedness will continue, more or less, for years to come - probably regardless of who is in power.

Mihin politiikan aiheeseen toivoisit, että mä tartun seuraavaksi? What political topic would you like me to tackle next?

Käy kommentoimassa tuohon alle ja laita tämä kanava tilaukseen.