Suomenruotsalaiset

Vääriä ennusteita Henkikirjoituksen yhteydessä 1970- ja 1980-lukujen taitteessa suoritetun kielirekisteröinnin mukaan suomenruotsalaisia on 301 544 eli 6,3 prosenttia Suomen koko väestöstä. Ruotsinkielisten todellinen määrä on siis selvästi korkeampi kuin 1970-luvun puolivälissä tehdyt ennusteet lupasivat. Lienee perusteltua vetää varovainen joskin optimistinen johtopäätös, että suomenruotsalaisten määrä on tasoittumassa 300 000:een.

On mielenkiintoista panna merkille, että vuonna 1980 oli Suomessa 65 ruotsinkielistä tai kaksikielistä kuntaa. Niissä asui noin 1,3 miljoonaa ihmistä, joista suomenruotsalaisia oli noin 22 prosenttia. Suomenruotsalaisten koko määrästä 55 prosenttia elää kielellisenä enemmistönä kotipaikkakunnallaan. Tilastolliset havainnot osoittavat, että puheet kuolevasta vähemmistöstä ovat perättömiä. Elämä sykkii ruotsinkielisillä seuduilla lähes yhtä voimakkaana kuin 1970-luvulla. Huolimatta siitä, että nyt julkaistu tilastollinen raportti antaa aiheen varovaiseen optimismiin, se paljastaa samalla eräitä tulevaisuuden kannalta vakaviakin epäkohtia.

Suomenruotsalaisten ikärakenne on huomattavasti epäsuotuisempi kuin maan väestön kokonaisuudessaan. Väestö pyramidi puhuu huolestettavaa kieltään. Suomenruotsalaisilla on ylimissä ikäluokissa selvä yliedustus verrattuna koko maan vanhimpiin ikäluokkiin. Nuorissa ikäluokissa taas suomenruotsalaiset jäävät alle maan keskiarvon. Mitkä tekijät vaikuttavat näin epäsuotuisesti ikärakenteeseen. Suomenruotsalaisen väestön kohtalon kysymykset ovat lähinnä kaksikieliset avioliitot, alhainen syntyvyys ja siirtolaisuus.