Objekti peruslauseessa

Hei! Tämän videon avulla voit opiskella objektin.

Katsomme esimerkiksi, milloin objekti on partitiivissa: Haluan kakkua.

Tai milloin objekti on genetiivissä: Haluan kirjan.

Tällä videolla tarkastelemme peruslauseita, tavallisia lauseita.

Videon lopussa tulee vähän myös muita lausetyyppejä.

Objekti vastaa yleensä kysymykseen mitä tai ketä.

Esimerkiksi:Ketä sinä rakastat.

Mitä isä lukee?

Mitä äiti korjaa?

Mitä Liisa haluaa?

Joskus kysymyssana voi olla myös genetiivit tai akkusatiivit.

Kenet tapaat huomenna?

tai: Minkä tunnet hyvin?

Kun sana on monikossa, t-monikossa, kysymyssana on mitkä tai ketkä eli monikossa: ketkä näit eilen?

Tai mitkä Mikael söi? Mikael söi kaikki suklaamunat.

Kun valitset objektia, on tärkeä ajatella, onko kyseessä osa jotakin vai onko kyseessä yksi kokonainen.

Jos kyseessä on osa, käytämme partitiivia:

Haluan palan kakkua.

Jos kyseessä on (yksi) kokonainen, käytämme genetiiviä:

Haluan kakun.

Siis yhden kokonaisen kakun.

Objekti voi siis olla osaobjekti tai totaaliobjekti.

Osaobjekti on partitiivissa.

Objekti on partitiivissa esimerkiksi silloin, kun kyseessä on vähän tai paljon jotain eli epämääräinen määrä.

Epämääräinen on sama kuin indefiniittinen.

Juon kahvia esimerkiksi tarkoittaa , että juon sitä paljon tai vähän.

Samoin ostan ruokaa, paljon tai vähän.

Minä en kerro, kuinka paljon.

Vähän sama idea on myös lauseissa: Luen kirjaa ja kirjoitan viestiä.

Silloin tekeminen on prosessissa. Se ei ole valmis.

Esimerkiksi: Luen kirjaa (vähän nyt) ja sitten (myöhemmin) lisää.

Tai esimerkiksi kirjoitan viestiä juuri nyt. Se ei ole vielä valmis. Partitiivia käytetään myös silloin, kun objekti on negatiivisessa lauseissa.

En tarvitse takkia; en osta puhelinta; emme halua uutta autoa.

Huomaa, että myös adjektiivi (uusi) on partitiivissa:uutta autoa.

Partitiiviverbit ovat sellaisia verbejä, joissa prosessi jatkuu.

Sen takia niiden kanssa käytetään partitiiviobjektia.

Odottaminen ei ole valmis, se ei lopu koskaan.

Opiskeleminen myös on usein prosessi.

Samoin kuunteleminen.

Totaaliobjekti voi olla genetiivimuotoinen.

Jos opiskelit akkusatiivin, voit ajatella, että se on akkusatiivi.

Yksikössä sanan lopussa on -n.

Totaaliobjektia käytämme silloin, kun kyseessä on yksi kokonainen.

Esimerkiksi:Rakennan talon. Ajattelen, että talo on kokonainen.

Jos olen prosessissa, eli rakennan taloa (juuri nyt), käytän partitiivia.

Mutta jos esimerkiksi ajattelen, että ensi kesänä rakennan talon se on ensi kesänä valmis, ja siksi käytän genetiiviä.

Ostan auton tarkoittaa, että ostan yhden kokonaisen auton. sanoen haluan uuden asunnon.

Huomaa taas, että adjektiivi uusi on myös genetiivissä (uuden).

Joskus totaaliobjekti on monikollinen,.

Silloin käytämme t-monikkoa eli nominatiivin monikkoa.

Tai jos opiskelit akkusatiivin, voit ajatella, että se on akkusatiivin monikko.

T-monikkoa käytämme esimerkiksi silloin, kun kyseessä on monikkosana kuten: silmälasit, kengät, sakset, housut.

Monikko-nominatiivia, T-monikkoa käytämme myös silloin, kun tarkoitamme kaikkia.

Jos sanon, että pakkaan tavarat, se tarkoittaa, että pakkaan kaikki (mitä tarvitsen).

Myös:Palautan (kaikki) kirjat kirjastoon.

Monikko voi olla myös epämääräinen eli indefiniittinen:

Pakkaan tavaroita (vähän tai paljon).

Silloin käytämme monikon partitiivia.

Voit opiskella sen myöhemmin.

Katsotaan vielä pari esimerkkiä.

Osaobjekti on siis partitiivissa.

Jos sanon, että luen joka ilta kirjaa se tarkoittaa esimerkiksi, että luen samaa kirjaa joka ilta vähän tai luen joka ilta jotain kirjaa.

Jos luen joka ilta kirjan, se tarkoittaa, että seuraavana iltana täytyy aina olla uusi kirja.

Sinä ostat tänään ruokaa, on myös epämääräinen määrä (paljon tai vähän).

Mutta jos sanon että sinä ostat tänään ruoat, se tarkoittaa, että ostat kaikki.

Jos kysyn, haluatko olutta, on määrä epämääräinen (vähän tai paljon).

Jos kysyn, haluatko oluen, se tarkoittaa: yksi kokonainen.

Jos isä siivosi autotallia, hän siivosi sitä ehkä vain vähän.

Mutta jos isä siivosi autotallin, hän siivosi kaikki.

Kun objektina on persoonapronomini se voi olla osaobjekti.

Silloin se on partitiivissa. Esimerkiksi partitiiviverbien kanssa.

Totaaliobjektin sija on akkusatiivi. Se loppuu -t.

Me emme siis käytä genetiivimuotoista objektia, jos kyseessä on persoonapronomini.

Kysymyssana olisi partitiivissa ketä ja akkusatiivissa siis kenet.

Kun objektina on numero ja kyseessä on osaobjekti numero on partitiivissa.

Kun kyseessä on totaaliobjekti on numero yksi genetiivissä.

Jos kyseessä on joku muu numero (ei yksi), silloin numero on perusmuodossa ja sen jälkeen on partitiivi.

Tässä oli perusasiat objektista silloin, kun kyseessä on peruslause, tavallinen lause.

Objekti voi olla myös muissa lausetyypeissä.

Jos et vielä opiskellut muita lausetyyppejä, voit katsoa nämä myöhemmin.

Voit myös verrata peruslauseen objektia ja pakkolauseen eli nesessiivilauseen objektia.

Tällöin lauseessa on joku sana (verbi), joka ilmaisee pakkoa: täytyy, pitää verbi esimerkiksi.

Minun täytyy ostaa kahvia. Partitiivi (objekti) pysyy samassa muodossa.

Minun täytyy ostaa auto. Partitiivi on nominatiivissa, perusmuodossa.

Minun on pakko tavata hänet. Persoonapronomini pysyy samassa muodossa.

Ja negatiivisessa lauseessa myös partitiivi pysyy samassa muodossa: minun ei tarvitse siivota kotia.

Huomaa siis, että vain totaaliobjekti (yksi kokonainen) on erilainen.

Käy myös imperatiivilauseissa, käskylauseissa.

Tässä on samat peruslauseet, ja jos muutamme ne käskylauseiksi, sanomme (Ostan kahvia.) Osta kahvia! (Ostan auton.) Osta auto! (Tapaan hänet.) Tapaa hänet! (En siivoa kotia.) Älä siivoa kotia!

Taas vain totaaliobjekti on erilainen, Siinä on perusmuoto.

Samalla tavalla myös passiivilauseissa.

Jälleen samat peruslauseet ja jos muutamme verbin passiiviin:

Taas totaaliobjekti on erilainen (peruslauseessa ja passiivilauseessa).

Se on perusmuodossa.

Tässä siis aivan lyhyesti perusasioita objektista.

Löydät myös lisää videoita esimerkiksi eri lausetyypeistä tältä kanavalta.

Kiitos, että katsoit! Moikka!