Tän takia ruplalla menee hyvin (ei oikeesti mee)

Länsimaat eivät jääneet katsomaan sivusta, kun Venäjä alkoi pommittaa Ukrainaa maan tasalle.

[Englanti, Olaf Scholz] Olemme ottaneet käyttöön ankarimmat pakotetoimet Venäjälle. [Englanti, Justin Trude] Ankarimmat pakotteet koskaan.

Vastahyökkäys oli ankarat pakotteet.

Viime aikoina on uutisoitu siitä, että Venäjän talous on aika huonossa kunnossa.

Mutta kun katsoo tätä Venäjän valuutan eli ruplan kurssia, niin tämähän näyttää, että sillä menisi tosi hyvin.

Arvo on korkeammalla kuin aikoihin.

Mutta mitä tästä pitäisi ajatella?

Meneekö Venäjällä nyt taloudellisesti hyvin vai huonosti?

Ja mitä ne pakotteet ovat, ja toimivatko ne?

Lähdetään purkamaan tätä hommaa niistä pakotteista.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan ne ovat vain papereita, joissa sovitaan, mitä kaikkea Venäjältä ei tuoda ja mitä sinne ei viedä.

Yksi merkittävimpiä temppuja, joita länsimaat ovat tehneet, on venäläisten pankkien sulkeminen ulos Swift-järjestelmästä.

Se on ainoa maailmanlaajuinen pankkien välinen maksujärjestelmä.

Sen kautta kansainväliset tilisiirrot onnistuvat.

Lisäksi Venäjän sotakassaa pyritään kaventamaan yhteisellä päätöksellä olla ostamatta Venäjältä öljyä ja hiiltä, joista Venäjä on saanut massiivisen siivun tuloistaan.

Venäjälle ei myöskään viedä esimerkiksi komponentteja, mikä on niille huono juttu.

Yli puolet firmojen tuotannosta on riippuvaisia muualta tuoduista materiaaleista.

Ja tehtaiden liukuhihnat pysähtyvät, kun ei saa varaosia.

Pula komponenteista ja mikrosiruista näkyy myös siinä, miten Venäjä korvaa Ukrainan tuhoamaa sotakalustoa.

Se, mitä sinne lähetetään tilalle, ei ole todellakaan sellaista uutta ja modernia tavaraa vaan Neuvostoliiton aikana joskus 1960- tai 1970-luvulla on rakennettua.

Venäjää kiristetään myös suoraan rahalla.

Venäjän keskuspankki on ilmoittanut, että tosi iso osa, noin 300 miljardia maan valuuttavarannoista, on jäädytetty ulkomailla.

Eli niitä rahoja Venäjä ei saa käyttöönsä.

Tällaisia jäädytyksiä on käytetty myös vaikutusvaltaisten ja rikkaiden venäläisten elämän hankaloittamiseen.

Iso määrä oligarkkien kiinteistöjä, suihkukoneita, ökyjahteja ja pankkitalletuksia on jumissa Euroopassa.

Eli eliittivenäläisille koitetaan olla sillä tavalla, että hähää, mepä otamme teiltä nämä lelut pois.

Saatte takaisin, jos sanotte Putinille, että loppuu se sotiminen.

Mutta eivät nämä pakotteet kirpaise pelkästään venäläistä eliittiä.

Kaikkien venäläisten matkustamista on hankaloitettu, sillä lentokoneet joutuvat kiertelemään ilmatiloja, eivätkä maksuvälineet toimi.

Lisäksi tosi monet länsimaiset yritykset ovat lähteneet Venäjältä.

Enää ei saa Mcdonaldsia ja Coca-colaa eikä katsella Netflixiä.

Ja juuri uutisoitiin siitä, että Venäjällä aloittaa toimintansa kahvilaketju Stars coffee.

Jotenkin tutun oloinen.

Venäjä väittää propagandassaan, etteivät pakotteet tehoaisi, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että kyllä ne vain talouteen osuvat – ja kipeästi.

Mutta jos nämä pakotteet kerran toimivat, miksi ruplan kurssi on nyt korkeammalla kuin ennen sotaa?

Se johtuu siitä, että Venäjä on keinotekoisesti pumpannut ruplan arvoa ylöspäin, että se näyttäisi hyvältä.

Ruplan vaihtamisesta muihin valuuttoihin on myös tehty tosi vaikeaa, ja eri tahoja pakotetaan käymään kauppaa ruplalla.

Tällä tavalla ruplalle luodaan väkisin kysyntää, mikä nostaa sen arvoa.

Toinen keino on ollut pakottaa muut maat ostamaan Venäjän myymää energiaa ruplissa.

Sen takia Suomeenkaan ei ole toukokuun jälkeen tullut venäläistä maakaasua, kun emme suostuneet maksamaan siitä ruplissa vaan euroissa – niin kuin oli sovittu.

Energian viennin vaikutusta ruplaan nostaa vielä se, että energian hinnat ovat muutenkin nousussa.

Sodan takia Venäjälle ei haluta viedä länsimaista juuri mitään.

Eli Venäjä myy enemmän kuin ostaa, ja tämä ylijäämä sitten tapaa nostaa valuutan arvoa.

Vaikka rupla valuuttana näyttää vahvalta, se ei tarkoita, että venäläisillä olisi taloudellisesti kaikki hyvin.

Todellista ostovoimaa venäläisillä on vähemmän kuin ennen, eli rahalla saa vähemmän.

Nyt elintasossa on menty jonnekin 15 vuoden taakse.

Eli siinä mielessä tämä on iso isku.

Eikä 15 vuotta edes välttämättä riitä.

Esimerkiksi autojen suhteen on menty jo takaisin 1980-luvulle.

Venäjän suurin autovalmistaja Avtovaz on alkanut tehdä komponenttipulan takia Ladoista vähän riisutumpia malleja.

Halvimmasta mallista voivat puuttua muun muassa airbagit, radio ja abs-jarrut.

Starttaako tämä teidän autonne? Ei. Ei starttaa? Ei.

Ei menisi täällä katsastuksesta läpi.

Eli Venäjän talouden tilanne on tällä hetkellä tosi huono, ja huononee vain, mitä pidempään sota ja pakotteet jatkuvat.

Valtaosa pakotteista alkaa potkia kunnolla vasta vuoden tai parin viiveellä.

Ruplan kurssi näyttää hyvältä, mutta se on keinostekoisesti nostettu, eikä kerro koko totuutta.

Länsimaiden asettamat pakotteet ovat siis kolauttaneet Venäjän taloutta, vaikka mitään talouden romahdusta tuskin on tulossa.

Vielä tätäkin kovemmat pakotteet heikentäisivät Venäjää tietenkin entisestään, mutta kaikki länsimaat eivät ole niistä ihan niin innoissaan.

Esimerkiksi Saksa ja Unkari ovat tosi riippuvaisia venäläisestä energiasta, ja siitä luopuminen olisi niille iso pala.

Sellaista.

Mitä mieltä tästä? Kommentoi alle ja tilaa tämä kanava!