Tältä näyttää miljardeja maksanut Olkiluoto 3 – näin ydinvoimasta tuli "vihreää"

Mä pääsin käymään maailman toiseksi suurimmassa ydinvoimalassa just ennen kuin siellä käynnistettiin viime vuoden puolella ydinreaktio.

Tää on myös yksi maailman kalleimmista rakennuksista.

Ja se sijaitsee siis Suomessa.

Tarkemmin sanottuna Satakunnassa, Eurajoella.

Olkiluoto 3 -ydinvoimalaa rakennettiin melkein 20 vuotta ja se on viivästynyt monta kertaa.

Alun perin sen piti valmistua jo vuonna 2009.

Suomen viides ydinvoimala myöhästyy entisestään.

Ikuisuusprojektiksi paisuneen Olkiluoto 3:n uudesta reaktorista saa sähköä johonkin aikaan vuonna 2011.

Aikataulut ei oo kuitenkaan se kinkkisin juttu, kun puhutaan ydinvoimasta.

Samalla, kun esimerkiksi Ranskaan ja Suomeen nousee uusia ydinvoimaloita, Saksassa ja Ruotsissa niiden käyttö halutaan lopettaa kokonaan.

Ei, ei, ei, ydinvoimaa ei!

Suomessa etenkin ympäristöaktivistit vastustivat ydinvoimaa pitkään muun muassa ydinjätteen ja onnettomuusriskien takia.

Mut nyt tuuli on kääntynyt ja yhä useampi ydinvoimaa aiemmin vastustanut taho pitääkin sitä suhteellisen ympäristöystävällisenä sähköntuotantovaihtoehtona.

Ja tän ydinvoimalan rakentanut firma mainostaa Olkiluoto 3:a Suomen suurimpana ilmastotekona.

Mikä siis muuttui?

Miten ydinenergiasta tuli “vihreetä” energiaa?

Siellä se uus Olkiluoto 3 on, ja uskokaa tai älkää, se on toiminnassa!

Olkiluoto 3:n ydinreaktio käynnistettiin joulukuussa, ja sen pitäisi liittyä sähköverkkoon lähiaikoina.

Silloin se tuottaisi noin 15 prosenttia kaikesta Suomessa tuotetusta sähköstä.

Ja tän toimiessa peräti 40 prosenttia Suomen sähköstä tuotetaan ydinvoimalla.

Yksinkertaistettuna tää laitos toimii niin, että uraania sisältävät polttoainesauvat kuumenevat.

Ydinreaktio kuumentaa vettä, kuuman veden avulla tehdään höyryä, höyryn avulla pyöritetään turbiinia, ja turbiinin generaattori tuottaa sähköä.

Ydinsähkön hyöty on siis se, että itse ydinreaktio ei synnytä hiilidioksidipäästöjä, kuten esimerkiksi kivihiilen polttaminen sähkön ja lämmön lähteeksi.

Mutta haittana on, että käytetyistä polttoainesauvoista syntyy radioaktiivista ja vaarallista ydinjätettä, joka pitää eristää kaikesta elävästä ainakin sadaksi tuhanneksi vuodeksi.

Toinen haitta on, että ydinvoimaan liittyy onnettomuusriski.

Vaikka tällaiset onnettomuudet ovat tosi harvinaisia, ne ovat vaikuttaneet voimakkaasti ihmisten mielipiteisiin ydinvoimasta.

Fukushiman onnettomuuden jälkeen Saksa päätti luopua kokonaan ydinvoimasta.

En tiedä sitten tälleen paluumuuttajana, että pitääkö pistää torppa palamaan ja lähteä ydinvoimapakolaiseksi.

Kun Olkiluoto 3 päätettiin rakentaa vuonna 2002, ydinvoimaa vastustettiin voimakkaasti.

Itse asiassa niin voimakkaasti, että vihreät lähti rakentamispäätöksen takia hallituksesta.

Vuonna 2007 ympäristöjärjestö Greenpeacen aktivistit tunkeutuivat Olkiluoto kolmosen työmaalle.

Osa kiipesi aidan yli ja yhteen työmaanostureista.

Sit taas vuonna 2014 vihreät lähti TAAS hallituksesta ydinvoiman takia.

Olo on haikee ja raskas.

Nostureissa ennen roikkunut Greenpeace ei nykyään toki kannata ydinvoimaa, mutta se ei myöskään enää aja aktiivisesti ydinvoiman alasajoa Suomessa.

Tältä näyttää ydinvoimalan vessa.

Samalla kaksi kertaa hallituksesta ulos marssinut vihreät on vaihtanut äänensävyä ydinvoiman suhteen.

Tää johtuu siitä, että ilmastonmuutoksen torjumisella on kiire.

Tästä kertoo se, että tällaisessa suuressa ilmastotoimien säätelypaketissa Euroopan komissio on suositellut, että ydinvoima saisi niin sanotun vihreän energian luokituksen.

Luokituksen on tarkoitus muun muassa houkutella ja kannustaa sijoittajia ohjaamaan rahoitusta myös ydinvoimaan uusiutuvien energiaratkaisujen rinnalla.

Kun Olkiluodossa on reaktorit 2, 1 ja 3, niin sen lisäksi toiminnassa olevia ydinvoimaloita on Suomessa myös Loviisassa.

Suomelle luokitus tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että nykyisiin tiensä päässä oleviin ydinvoimaloihin saataisiin helpommin jatkoaikaa.

Se koskisi käytännössä Loviisassa sijaitsevia kahta reaktoria, jotka on tulossa tiensä päähän lähivuosina.

Mutta tämä ei tietenkään poista ydinvoiman olemassa olevia ongelmia.

Esimerkiksi sitä, mitä sille sata tuhatta vuotta saastuttavalle ydinjätteelle pitäisi tehdä.

Tää on syy sille, miksi esimerkiksi Saksassa ydinvoimaa ja tätä ydinvoiman vihreää luokitusta vastustetaan voimakkaasti.

Suomessa tätä on yritetty ratkaista sijoittamalla käytetyt ydinjätesauvat kallioluolaan, joka tunnetaan myös Onkalona.

Se toimii niin, että käytetty polttoainesauva suljetaan kuparikapseliin, ja se haudataan 400 metrin syvyyteen.

Mut ongelmana on, että ydinjätettä kertyy koko ajan lisää.

Nyt kuitenkin näyttää siltä, että on päätetty, että ydinjäte on ilmastonmuutoksen rinnalla pienempi paha.

Millä tavalla sä haluaisit Suomen sähkön tulevaisuudessa tuotettavan? Lisää ydinvoimaa vai uusiutuvia? Kommentoi, tilaa kanava ja tykkää tästä videosta.