Oppi suomea kuuntelemalla: Can you be bad at languages?

Moi! Mä haluan tässä videossa käsitellä aihetta “voiksä olla huono kielissä?”. Tää kiinnostaa mua henkilökohtaisesti sen takia, että mun olis hyvä tietää mitä vastata, jos joku suomen opiskelija kertoo mulle että hän ei mitenkään pysty oppia suomea koska on vaan niin huono kielissä. Että hyväksynkö mä vaan tän ja myönnän että mitään ei oo tehtävissä, vai ehdotanko mä jotain toista näkökulmaa.

Mä siis lähin tutkimaan tätä aihetta ja löysin ihan älyttömästi tieteellisiä tutkimuksia vieraan kielen oppimisesta. Ja vaikka mä en löytäny suoraa vastausta mun kysymykseen, se olis ollu liian helppoa, mä kuitenkin opin muutaman tosi mielenkiintoisen asian.

Ensinnäkin, kielitieteessä on olemassa sellanen käsite ku kyky tai soveltuvuus oppia joku vieras kieli, eli joku muu ku sun oma äidinkieli. Tää kyky voi olla parempi tai huonompi, ja määrittää osittain, kuinka helposti tai nopeesti sä voit oppia uuden kielen. Mutta tätä aihetta on tutkittu viimeset kuuskyt vuotta eikä tutkijat oo vieläkään samaa mieltä siitä, miten tää kyky oikeesti toimii, ja kielen oppimiseen liittyy niin moni muukin asia - mä puhun tästä myöhemmin. Tän lisäks tähän kykyyn liittyvät testit mittaa oikeestaan enemmänki kognitiivisia taitoja, eikä pelkästään kielen oppimisen kykyä.

Tässä vaiheessa mä päätin kääntyä mun äidin puoleen, joka on lasten ja nuorten psykologi ja tekee just tällasia kognitiivisia taitoja ja kielellistä kyvykkyyttä mittaavia testejä lapsille. Ja se selitti, että lapsella voi olla vaikeuksia näissä kielellisissä tehtävissä, vaikka sillä ei olis kielellisiä vaikeuksia, vaan yleisesti oppimiseen liittyviä vaikeuksia. Ja näissä tapauksissa on tärkee löytää oppimistapoja, jotka keskittyy tän lapsen vahvuuksiin.

Toinen mielenkiintonen asia oli se, että jos lapsella ei oo vaikeuksia oman äidinkielen oppimisen kanssa, niin on hyvin *epätodennäköistä että sillä olis niitä vieraan kielen kanssa. Ja monen tutkimuksen mukaan hyvillä ja huonoilla kielen oppijoilla on myös vastaavanlaiset hyvät tai huonot taidot niiden omassa äidinkielessä.

Toisin sanoen, jos sä oot oppinu sun oman äidinkielen normaalisti niinku muutki lapset - suurimmassa osassa tapauksista koska aina on poikkeuksia mutta älä luule olevas yks niistä - sä pystyt oppia vieraan kielen ihan yhtä hyvin ku muutkin. Jos sun vieraan kielen oppimisen kyky, jonka mä mainitsin aiemmin, on keskitasoa parempi, sä voit ehkä oppia hieman nopeemmin, mutta vaikka sulla ei oliskaan tällasta kykyä, niin se ei tarkota että sä olisit huono kielissä ja sen takia et voi oppia suomea.

Koska tutkimusten mukaan on paljon muitakin asioita, jotka vaikuttaa vieraan kielen oppimiseen, kuten:

Ikä - alle kakstoistavuotiaan on helpompi oppia oikee aksentti ja teini-ikäiset oppii nopeemmin kun aikuset, mutta tää ei tarkota että sä et vois oppia vierasta kieltä myös aikusena.

Sun oma äidinkieli - jos sun oppimalla kielellä on paljon yhteistä sun äidinkielen kanssa, niin on helpompi oppia sen rakenne. Tää on aika masentava juttu suomen kielen kanssa, koska meidän lähes ainoo sukulaiskieli on eesti…

Motivaatio - motivaatio auttaa sua opiskelemaan säännöllisesti ja tehokkaasti. Jos sulla ei oo mitään syytä oppia suomea, miks sä näkisit sen vaivan?

Oppimistapa - mun mielestä suurin syy, miks ihmiset sanoo olevansa huonoja kielissä on se, että niiden kielen oppimisen kokemukset rajoittuu kouluympäristöön. Mutta ihmiset oppii eri tavoin, meillä on erilaisia vahvuuksia, joten ennen ku sä päädyt siihen lopputulokseen että sä oot huono kielissä, niin kokeile muita oppimistapoja.

Tän takia mä tarjoan tällasta luonnollista oppimistapaa, tää saattaa sopia sulle tai sitten ei, missä tapauksessa sä voit varmasti löytää sellasen tavan joka sopii just sulle.

Joka tapauksessa mä suosittelisin unohtamaan missä sä muka oot hyvä tai huono, ja keskittymään niihin asioihin, joihin sä oikeesti voit vaikuttaa. Eipä muuta tänään, moikka!