×

We use cookies to help make LingQ better. By visiting the site, you agree to our cookie policy.


image

Kolmannen maailman puheenvuoroja, Muslimien on vapautettava itsensä oman kulttuurinsa ääriajattelusta

Libanonilainen sunnioppinut Mohammad Sammakin sanoma välittyy myös libanonilaisen Amine Issan kirjoittamasta kirjasta Kaksi Imaamia – Koraani islamin pimeitä tulkintoja vastaan. Liisa Liimataisen toimittamassa Kolmannen maailman puheenvuorossa esitellään vastakkaisia, myös Euroopan muslimien näkemyksiä.

Isisin ja al-Qaidan äärimmäinen väkivalta on saanut muslimit havaitsemaan, että heidän on toimittava itse, jotta islamin ääritulkintojen edustajat eivät tuhoa maailman puolentoista miljardin muslimin mainetta. Heihin kuuluu varmasti tohtori Mohammad Sammak, Libanonin sunnimuslimien muftin neuvonantaja sekä erilaisten muslimien, sunnien ja shiiojen sekä kristittyjen dialogijärjestöjä johtava sunnioppinut. Mohammad Sammakin mielestä muslimien täytyy vapauttaa itsensä demoneista, paholaisista, jotka murhaavat ja tuhoavat islamin nimissä.

"Juuri muslimien täytyy hoitaa tämä tehtävä. Islaminoppineiden on huolehdittava islamilaiseen kulttuuriin ja islamin tulkintaan liittyvästä työstä kun taas muslimien rivijärjestöjen pitää valistaa omia jäseniään. Onneksi muslimit ovat todella tiedostaneet työn välttämättömyyden. Puoli tusinaa erilaisia islaminoppineiden ryhmiä on jo puuttunut asiaan. Egyptin Al-Azar eli sunnimaailman hyvin arvovaltainen instituutio on jo puhunut omantunnon vapaudesta. Tämä on ensimmäinen kerta kun islamilaisessa teologiassa käsitellään omantunnon vapautta. Juuri Tunisiassa käydyn yhteiskunnallisen prosessin ansiosta muslimijärjestöt ajavat nyt omantunnon vapautta eikä vain uskonnon vapautta." Eräissä Lähi-idän maissa kuten Saudi-Arabiassa muiden uskontojen toimintavapautta on vähän, ja omantunnon vapaus on tuntematon käsite. Maan sunnienemmistöä edustava aktivisti Raif Badawi istuu vankilassa 10 vuoden tuomiota ja sai jo 50 raipaniskua tuhannesta siksi, että hän perusti aikanaan Free Saudi Liberals eli vapaamielisyyttä Saudi-Arabiassa ajavat nettisivut. Maan muslimien vähemmistön eli shiiamuslimit Saudi-Arabian väestön huomattava osa luokittelee vääräoppisiksi. Saudi-Arabian kuningaskunnan syntyhistoriaan kuuluva wahhabilaisuus on perustellut aikanaan oikeutta surmata shiiamuslimeja juuri vääräoppisina. Nykyisin tämä ajatus elää jihadistisen sunnitulkinnan piirissä, kun taas Saudi-Arabiassa shiiamuslimeihin kohdistuva viha on oleellinen osa maan sisäpolitiikkaa.

Tohtori Sammakin mielestä omantunnon vapaus perustuu Koraanin toteamukseen, että uskonto ei voi perustua pakkoon.

"Tämän ajatuksen arabiankielinen ilmaisu merkitsee, että ihmisiä ei voi pakottaa uskomaan, mutta kertoo myös, että pakkoon perustuva usko ei ole todellista uskoa. Ja juuri tämän vuoksi me puhumme omantunnon vapaudesta." Mohammad Sammak on osallistunut pitkään jordanilaisen Islamilaisen ajattelun instituutin toimintaan. Instituutti hyväksyi vuoden 2004 konferenssissaan kolmea asiaa tukevan Ammanin julistuksen. Konferenssi tunnusti neljä sunnien ja kolme shiiojen opillis-juridista koulukuntaa ja kahdeksantena Omanissa vaikuttavan ibadien koulukunnan. Sen lisäksi virallisten islamin suuntausten joukkoon otettiin myös perinteinen islamilainen teologia eli ashfarismi, mystikko-islam eli sufilaisuus ja myös opillisesti oikea salafi-ajattelu. Konferenssi sopi myös oikeasta muslimin määritelmästä. Lähi-idässä osa sunneista ja shiioista sotivat keskenään Saudi-Arabian ja Iranin hegemoniataistelun puitteissa. Siksi on hyvin tärkeää, että islamin eri suuntausten edustajat allekirjoittivat julistuksen, jossa mm. sunnit ja shiiat tunnustettiin tasa-arvoisiksi islamin toimijoiksi.

Toiseksi konferenssi kielsi takfirin käytön muslimien kesken. Takfir tarkoittaa sitä, että muslimit julistavat erilaista näkemystä edustavan uskonveljensä vääräuskoiseksi. Kolmanneksi Ammanissa sovittiin uskonnollisten kannanottojen eli fatwojen laatimisen oikeat ehdot. Täsmennyksillä yritetään estää se, että täysin vailla tasokasta tietoa olevat, itsensä oppineiksi määrittelevät muslimit johtavat harhaan muita muslimeja. Libanonilainen islaminoppinut Mohammad Sammak toimii ääri-islamia vastaan kansainvälisellä tasolla. Tätä työtä tehdään myös ruohonjuuritasolla, moskeijoissa ja rivimuslimien keskuudessa. Siitä kertoo toisen libanonilaisen, Amin Issan kirja: Kaksi Imaamia – Koraani islamin pimeitä tulkintoja vastaan. Kaksi imaamia-kirja kertoo kahdesta algerialaissyntyisestä, Ranskassa vaikuttavasta imaamista, jotka edustavat täysin vastakkaisia näkemyksiä. Oman ranskalaisen muslimiyhteisönsä jättävä avarakatseinen imaami Abdel Karim yrittää selittää seuraajalleen, salafi-kulttuuria edustavalle Rashidille, miten hänen mielestään tämän päivän muslimien on suhtauduttava lähes 1400 vuotta vanhoihin teksteihin eli Koraanin ja perimätietoon.

Imaami Abdel Karimin mielestä: "Koraani on enemmän henki kuin muuttumaton sääntöjen kokoelma. Se on sharia, suunta, joka auttaa lähestymään jumalaa." Tähän juuri saapunut imaami Rashid vastaa Koraanin Luolan suuran 27. värssyllä.

"Lue, mitä Herrasi Kirjasta on sinulle ilmoitettu: ei kukaan voi muuttaa Hänen sanojaan." Abdel Karim taas vastaa: "Rashid, sinähän sanoit sen itse: mitä Herrasi Kirjasta on ilmoitettu eli tässä ei puhuta koko kirjasta. Olet oikeassa siinä, että Hänen sanojaan ei voi muuttaa, mutta on kysymys Hänen sanojensa hengestä, perusperiaatteesta, joiden oikeaa tulkintaa pitää koko ajan etsiä e soveltaa. Annan sinulle esimerkin. Koraani kehottaa sinua kohtelemaan hyvin orjia, joiden vapauttaminen on hyvä teko. Orjien vapauttaminen on tässä sääntö. Mutta tänään kukaan ei sovella tuota sääntöä, koska orjia ei enää ole. Se mikä pitää säilyttää tästä, on tekstin henki, joka sanoo, että kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia ja juuri siksi orjuutta ei voi enää olla olemassa." Tässä Rashidin vastaväite: "En toki neuvo palauttamaan orjuutta vaan yksinkertaisesti soveltamaan Koraania kokonaisena. Ei ole olemassa kolmatta tietä: joko islam tai sitten Jahilija, islamia edeltänyt pimeyden kausi." Abdel Karimin mielestä: "Tietenkin islam on tie jota me molemmat kuljemme. Ero meidän välillämme on se, että sinä haluat tehdä siitä jähmettyneen ideologian kun taas minulle islam on dynaaminen tie kohti pelastusta." Rashid protestoi: "Miksi niin tie? Sinä näytät ehdottavan että muslimit voivat olla tottelematta eräitä sääntöjä tai jopa keskustella niistä. Älä unohda Koraanin kuudennen eli Karjan suuran 68. värssyä, jossa sanotaan: kun näet niitä, jotka puhelevat pilkallisesti merkeistämme, käänny heistä pois. Eikä tämä ole aivan selvä?" Abdel Karim muistuttaa, että tuossa värssyssä viitataan väärintekijöihin, joihin joukkoon kaksi imaamia eivät kuulu, koska he tottelevat Jumalaa. Abdel Karimin mukaan Jumala ei kehota muslimeja olemaan sokeita vaan tottelemaan pohdiskellen.

"Muuten Jumala ei olisi sanonut niin kuin hän sanoo 17.:ssa, Yöllisen matkan suuran värssyssä numero 41: Me olemme esittäneet erilaisia vertauksia tässä Koraanista, jotta ihmiset ottaisivat varoituksen vastaan…Juuri sinun pitää nyt osata erottaa Koraanin ikuinen henki säännöstä, joka voi muuttua." Todella närkästynyt Rashid reagoi: "Ei ole minun tehtäväni tulkita Koraania. Se on Profeetan kumppanien ja häntä heti seuranneiden miesten eli salafistien tehtävä." Ranskaan juuri saapuneen imaami Rashidin salafismi on poliittis-uskonnollinen liike, joka haluaa palata alkuperäiseen islamiin, joka perustuu vain Koraaniin ja puhtaaseen perimätietoon niin kuin profeetta ja hänen lähimmät kumppaninsa ne ovat ymmärtäneet. Nimi tulee arabinkielisestä käsitteestä al-salaf al-salih, joka tarkoittaa hurskaita edeltäjiä. Salafistit hylkäävät kaiken uudistumisen ja ajavat islamilaisen lain, sharian kirjaimellista tulkintaa. Salafistit haluavat palata ensimmäisten vuosisatojen islamin, jonka uudet tulkinnat ovat pilanneet heidän mielestään.

Nykypäivän salafismissa on kolme suuntausta. Ensimmäinen on salafismia saarnaava, islamin alkuaikojen kirjaimelliseen tulkintaan pyrkivä suuntaus. Toinen tunnetaan nimellä reformistinen salafismi, joka on organisoitunut poliittisiksi liikkeiksi. Kolmas on jihadistinen salafismi, jonka seuraajien joukkoon lasketaan eri puolilla Lähi-itää vaikuttavat jihadistiset liikkeet. Imaami Rashid kuuluu salafismia saarnaavien ja kirjaimellista tulkintaa ajavien salafistien joukkoon. Rashid kauhistuu Abdel Karimin kehotusta pohtia asioita, vaikka hänen kollegansa mielestä Koraani suosittelee pohdiskelua.

"Koraani ei suosittele mitään, se määrää," Rashid väittää. Abdel Karim muistuttaa, että islamin alkuaikoina uuden uskonnon syntyseuduilla, sen heimojen ja valtaryhmien keskuudessa käytiin kovaa taisteluja, joista Profeetan piti selviytyä. Juuri tuo profeetan elinaikainen valtataistelu ja muut poliittiset ongelmat ovat vaikuttaneet Koraanin sisältöön.

Abdel Karim: "Muistatko, että osa tuon ajan muslimeista hylkäsi suurin joukoin uuden uskonnon, ja kaliffi Abu Bakr joutui käyttämään sapelia, jotta heidät saatiin palaamaan islamin piiriin? Muistatko, että kaliffi Othmania syytettiin siitä, että hän oli murskannut tasa-arvoajatuksen ja laittoi ensimmäisille valtapaikoille oman ja profeetan heimon miehiä? Muistatko, että kaliffi Ali, Othman ja imaani Hussein, profeetan tyttärenpoika murhattiin toisten muslimien toimesta?" Rashid kysyy, tarkoittaako kollega näillä sanoilla sitä, että Profeetan lähimmät miehet eivät olleet uskollisia profeetalle ja hänen viestilleen.

Abdel Karim vastaa: "Nuo ensimmäiset muslimit olivat sittenkin vain ihmisiä, jotka voivat erehtyä ja siksi heidän tekojaan ei saa matkia sokeasti. Profeetan elinaika oli islamin perustamiskautta. Tuota aikaa ympäröi eräänlainen sädekehä, vaikka sen käytännön olosuhteita eikä psykologista tilannetta ei voi luoda uudestaan. Islam on ajaton ilmiö." Rashidin mielestä juuri siksi sen ajatukset ja opetukset ovat vieläkin voimassa. Häntä kauhistuttaa kollegan ajatus, että Koraani on dynaaminen kokoelma ajatuksia, joita voidaan muuttaa.

Abdel Karim selittää: "En sanonut niin. Jumalan sanaa ei voi muuttaa, mutta pitää ymmärtää mitä se merkitsee. Minun ja sinun välinen ero on siinä, että sinä eristät jokaisen värssyn yleisestä yhteydestä ja teet siitä absoluuttisen totuuden. Tällainen islamin tulkinta vie meidät väärälle tielle. Meidän on ymmärrettävä oikein Koraanin yleinen henki, jotta voimme nähdä värssyjen todellisen merkityksen." Myös Muhammad Sammakin mielestä islamin on vapauduttava mekaanisesta Koraanin ja perimätiedon soveltamisesta muslimien elämään nykymaailmassa.

"Uskonnolliset tekstit voivat olla pyhiä, kun ne ovat Jumalalta tulevia tekstejä ja siksi pysyviä. Sen sijaan näiden tekstien ymmärtäminen eli ijtihadin nimellä tunnettu tulkinta on ihmisten toimintaa. Ja koska ihmisten teot voivat olla joko oikeita tai vääriä, siksi islamin tulkinnat eivät ole pyhiä eivätkä absoluuttisia. Meidän muslimien ongelma on se, että keskiaikana eläneet islaminoppineet tulkitsivat islamia tuon ajan elinolosuhteissa. Nyt me elämme suuresti keskiajasta eroavaa todellisuutta. Minun on tehtävä oma tulkintani noista samoista teksteistä, mutta voin tulkita niitä nykytodellisuudesta syntyneen uuden näkemykseni enkä keskiajan ymmärryksen perusteella." Sunnioppineen Mohammad Sammakin mielestä nykymaailman demonit eivät tule ulkoavaruudesta.

"Ne tulevat islamin islamin sisältä ja ruokkivat muslimien näkemyksiä omilla roskatulkinnoillaan. Koska olimme laiskoja, pieni peto kasvoi suureksi hirviöksi. Nyt maksamme omasta laiskuudestamme silloin kun hirviö oli vielä kasvamassa." 1 Mohammad Sammakin mielestä muslimien laajat joukot saadaan mukaan ääri-islamin vastaiseen taisteluun vain, jos autamme heitä erottamaan islamin ja terrorismin. "Emme voi puhua islamilaisesta terrorista ja pyytää muslimeja osallistumaan sen nitistämiseen. Silloin muslimeja vaadittaisiin taistelemaan heitä itseään ja omaa uskontoaan vastaan. Meidän täytyy erottaa islam ja terrori ja sitten pyytää muslimeja, tämän terrorin uhreja liittymään sen vastaiseen taisteluun. Näin terrorin vastainen taistelu luo tuloksia."


Libanonilainen sunnioppinut Mohammad Sammakin sanoma välittyy myös libanonilaisen Amine Issan kirjoittamasta kirjasta Kaksi Imaamia – Koraani islamin pimeitä tulkintoja vastaan. Liisa Liimataisen toimittamassa Kolmannen maailman puheenvuorossa esitellään vastakkaisia, myös Euroopan muslimien näkemyksiä.

Isisin ja al-Qaidan äärimmäinen väkivalta on saanut muslimit havaitsemaan, että heidän on toimittava itse, jotta islamin ääritulkintojen edustajat eivät tuhoa maailman puolentoista miljardin muslimin mainetta. Heihin kuuluu varmasti tohtori Mohammad Sammak, Libanonin sunnimuslimien muftin neuvonantaja sekä erilaisten muslimien, sunnien ja shiiojen sekä kristittyjen dialogijärjestöjä johtava sunnioppinut. Mohammad Sammakin mielestä muslimien täytyy vapauttaa itsensä demoneista, paholaisista, jotka murhaavat ja tuhoavat islamin nimissä.

"Juuri muslimien täytyy hoitaa tämä tehtävä. Islaminoppineiden on huolehdittava islamilaiseen kulttuuriin ja islamin tulkintaan liittyvästä työstä kun taas muslimien rivijärjestöjen pitää valistaa omia jäseniään. Onneksi muslimit ovat todella tiedostaneet työn välttämättömyyden. Puoli tusinaa erilaisia islaminoppineiden ryhmiä on jo puuttunut asiaan. Egyptin Al-Azar eli sunnimaailman hyvin arvovaltainen instituutio on jo puhunut omantunnon vapaudesta. Tämä on ensimmäinen kerta kun islamilaisessa teologiassa käsitellään omantunnon vapautta. Juuri Tunisiassa käydyn yhteiskunnallisen prosessin ansiosta muslimijärjestöt ajavat nyt omantunnon vapautta eikä vain uskonnon vapautta."

Eräissä Lähi-idän maissa kuten Saudi-Arabiassa muiden uskontojen toimintavapautta on vähän, ja omantunnon vapaus on tuntematon käsite. Maan sunnienemmistöä edustava aktivisti Raif Badawi istuu vankilassa 10 vuoden tuomiota ja sai jo 50 raipaniskua tuhannesta siksi, että hän perusti aikanaan Free Saudi Liberals eli vapaamielisyyttä Saudi-Arabiassa ajavat nettisivut. Maan muslimien vähemmistön eli shiiamuslimit Saudi-Arabian väestön huomattava osa luokittelee vääräoppisiksi. Saudi-Arabian kuningaskunnan syntyhistoriaan kuuluva wahhabilaisuus on perustellut aikanaan oikeutta surmata shiiamuslimeja juuri vääräoppisina. Nykyisin tämä ajatus elää jihadistisen sunnitulkinnan piirissä, kun taas Saudi-Arabiassa shiiamuslimeihin kohdistuva viha on oleellinen osa maan sisäpolitiikkaa.

Tohtori Sammakin mielestä omantunnon vapaus perustuu Koraanin toteamukseen, että uskonto ei voi perustua pakkoon.

"Tämän ajatuksen arabiankielinen ilmaisu merkitsee, että ihmisiä ei voi pakottaa uskomaan, mutta kertoo myös, että pakkoon perustuva usko ei ole todellista uskoa. Ja juuri tämän vuoksi me puhumme omantunnon vapaudesta."

Mohammad Sammak on osallistunut pitkään jordanilaisen Islamilaisen ajattelun instituutin toimintaan. Instituutti hyväksyi vuoden 2004 konferenssissaan kolmea asiaa tukevan Ammanin julistuksen. Konferenssi tunnusti neljä sunnien ja kolme shiiojen opillis-juridista koulukuntaa ja kahdeksantena Omanissa vaikuttavan ibadien koulukunnan. Sen lisäksi virallisten islamin suuntausten joukkoon otettiin myös perinteinen islamilainen teologia eli ashfarismi, mystikko-islam eli sufilaisuus ja myös opillisesti oikea salafi-ajattelu. Konferenssi sopi myös oikeasta muslimin määritelmästä. Lähi-idässä osa sunneista ja shiioista sotivat keskenään Saudi-Arabian ja Iranin hegemoniataistelun puitteissa. Siksi on hyvin tärkeää, että islamin eri suuntausten edustajat allekirjoittivat julistuksen, jossa mm. sunnit ja shiiat tunnustettiin tasa-arvoisiksi islamin toimijoiksi.

Toiseksi konferenssi kielsi takfirin käytön muslimien kesken. Takfir tarkoittaa sitä, että muslimit julistavat erilaista näkemystä edustavan uskonveljensä vääräuskoiseksi. Kolmanneksi Ammanissa sovittiin uskonnollisten kannanottojen eli fatwojen laatimisen oikeat ehdot. Täsmennyksillä yritetään estää se, että täysin vailla tasokasta tietoa olevat, itsensä oppineiksi määrittelevät muslimit johtavat harhaan muita muslimeja. Libanonilainen islaminoppinut Mohammad Sammak toimii ääri-islamia vastaan kansainvälisellä tasolla. Tätä työtä tehdään myös ruohonjuuritasolla, moskeijoissa ja rivimuslimien keskuudessa. Siitä kertoo toisen libanonilaisen, Amin Issan kirja: Kaksi Imaamia – Koraani islamin pimeitä tulkintoja vastaan. Kaksi imaamia-kirja kertoo kahdesta algerialaissyntyisestä, Ranskassa vaikuttavasta imaamista, jotka edustavat täysin vastakkaisia näkemyksiä. Oman ranskalaisen muslimiyhteisönsä jättävä avarakatseinen imaami Abdel Karim yrittää selittää seuraajalleen, salafi-kulttuuria edustavalle Rashidille, miten hänen mielestään tämän päivän muslimien on suhtauduttava lähes 1400 vuotta vanhoihin teksteihin eli Koraanin ja perimätietoon.

Imaami Abdel Karimin mielestä: "Koraani on enemmän henki kuin muuttumaton sääntöjen kokoelma. Se on sharia, suunta, joka auttaa lähestymään jumalaa."

Tähän juuri saapunut imaami Rashid vastaa Koraanin Luolan suuran 27. värssyllä.

"Lue, mitä Herrasi Kirjasta on sinulle ilmoitettu: ei kukaan voi muuttaa Hänen sanojaan."

Abdel Karim taas vastaa: "Rashid, sinähän sanoit sen itse: mitä Herrasi Kirjasta on ilmoitettu eli tässä ei puhuta koko kirjasta. Olet oikeassa siinä, että Hänen sanojaan ei voi muuttaa, mutta on kysymys Hänen sanojensa hengestä, perusperiaatteesta, joiden oikeaa tulkintaa pitää koko ajan etsiä e soveltaa. Annan sinulle esimerkin. Koraani kehottaa sinua kohtelemaan hyvin orjia, joiden vapauttaminen on hyvä teko. Orjien vapauttaminen on tässä sääntö. Mutta tänään kukaan ei sovella tuota sääntöä, koska orjia ei enää ole. Se mikä pitää säilyttää tästä, on tekstin henki, joka sanoo, että kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia ja juuri siksi orjuutta ei voi enää olla olemassa."

Tässä Rashidin vastaväite: "En toki neuvo palauttamaan orjuutta vaan yksinkertaisesti soveltamaan Koraania kokonaisena. Ei ole olemassa kolmatta tietä: joko islam tai sitten Jahilija, islamia edeltänyt pimeyden kausi."

Abdel Karimin mielestä: "Tietenkin islam on tie jota me molemmat kuljemme. Ero meidän välillämme on se, että sinä haluat tehdä siitä jähmettyneen ideologian kun taas minulle islam on dynaaminen tie kohti pelastusta."

Rashid protestoi: "Miksi niin tie? Sinä näytät ehdottavan että muslimit voivat olla tottelematta eräitä sääntöjä tai jopa keskustella niistä. Älä unohda Koraanin kuudennen eli Karjan suuran 68. värssyä, jossa sanotaan: kun näet niitä, jotka puhelevat pilkallisesti merkeistämme, käänny heistä pois. Eikä tämä ole aivan selvä?"

Abdel Karim muistuttaa, että tuossa värssyssä viitataan väärintekijöihin, joihin joukkoon kaksi imaamia eivät kuulu, koska he tottelevat Jumalaa. Abdel Karimin mukaan Jumala ei kehota muslimeja olemaan sokeita vaan tottelemaan pohdiskellen.

"Muuten Jumala ei olisi sanonut niin kuin hän sanoo 17.:ssa, Yöllisen matkan suuran värssyssä numero 41: Me olemme esittäneet erilaisia vertauksia tässä Koraanista, jotta ihmiset ottaisivat varoituksen vastaan…Juuri sinun pitää nyt osata erottaa Koraanin ikuinen henki säännöstä, joka voi muuttua."

Todella närkästynyt Rashid reagoi: "Ei ole minun tehtäväni tulkita Koraania. Se on Profeetan kumppanien ja häntä heti seuranneiden miesten eli salafistien tehtävä."

Ranskaan juuri saapuneen imaami Rashidin salafismi on poliittis-uskonnollinen liike, joka haluaa palata alkuperäiseen islamiin, joka perustuu vain Koraaniin ja puhtaaseen perimätietoon niin kuin profeetta ja hänen lähimmät kumppaninsa ne ovat ymmärtäneet. Nimi tulee arabinkielisestä käsitteestä al-salaf al-salih, joka tarkoittaa hurskaita edeltäjiä. Salafistit hylkäävät kaiken uudistumisen ja ajavat islamilaisen lain, sharian kirjaimellista tulkintaa. Salafistit haluavat palata ensimmäisten vuosisatojen islamin, jonka uudet tulkinnat ovat pilanneet heidän mielestään.

Nykypäivän salafismissa on kolme suuntausta. Ensimmäinen on salafismia saarnaava, islamin alkuaikojen kirjaimelliseen tulkintaan pyrkivä suuntaus. Toinen tunnetaan nimellä reformistinen salafismi, joka on organisoitunut poliittisiksi liikkeiksi. Kolmas on jihadistinen salafismi, jonka seuraajien joukkoon lasketaan eri puolilla Lähi-itää vaikuttavat jihadistiset liikkeet. Imaami Rashid kuuluu salafismia saarnaavien ja kirjaimellista tulkintaa ajavien salafistien joukkoon. Rashid kauhistuu Abdel Karimin kehotusta pohtia asioita, vaikka hänen kollegansa mielestä Koraani suosittelee pohdiskelua.

"Koraani ei suosittele mitään, se määrää," Rashid väittää.

Abdel Karim muistuttaa, että islamin alkuaikoina uuden uskonnon syntyseuduilla, sen heimojen ja valtaryhmien keskuudessa käytiin kovaa taisteluja, joista Profeetan piti selviytyä. Juuri tuo profeetan elinaikainen valtataistelu ja muut poliittiset ongelmat ovat vaikuttaneet Koraanin sisältöön.

Abdel Karim: "Muistatko, että osa tuon ajan muslimeista hylkäsi suurin joukoin uuden uskonnon, ja kaliffi Abu Bakr joutui käyttämään sapelia, jotta heidät saatiin palaamaan islamin piiriin? Muistatko, että kaliffi Othmania syytettiin siitä, että hän oli murskannut tasa-arvoajatuksen ja laittoi ensimmäisille valtapaikoille oman ja profeetan heimon miehiä? Muistatko, että kaliffi Ali, Othman ja imaani Hussein, profeetan tyttärenpoika murhattiin toisten muslimien toimesta?"

Rashid kysyy, tarkoittaako kollega näillä sanoilla sitä, että Profeetan lähimmät miehet eivät olleet uskollisia profeetalle ja hänen viestilleen.

Abdel Karim vastaa: "Nuo ensimmäiset muslimit olivat sittenkin vain ihmisiä, jotka voivat erehtyä ja siksi heidän tekojaan ei saa matkia sokeasti. Profeetan elinaika oli islamin perustamiskautta. Tuota aikaa ympäröi eräänlainen sädekehä, vaikka sen käytännön olosuhteita eikä psykologista tilannetta ei voi luoda uudestaan. Islam on ajaton ilmiö."

Rashidin mielestä juuri siksi sen ajatukset ja opetukset ovat vieläkin voimassa. Häntä kauhistuttaa kollegan ajatus, että Koraani on dynaaminen kokoelma ajatuksia, joita voidaan muuttaa.

Abdel Karim selittää: "En sanonut niin. Jumalan sanaa ei voi muuttaa, mutta pitää ymmärtää mitä se merkitsee. Minun ja sinun välinen ero on siinä, että sinä eristät jokaisen värssyn yleisestä yhteydestä ja teet siitä absoluuttisen totuuden. Tällainen islamin tulkinta vie meidät väärälle tielle. Meidän on ymmärrettävä oikein Koraanin yleinen henki, jotta voimme nähdä värssyjen todellisen merkityksen."

Myös Muhammad Sammakin mielestä islamin on vapauduttava mekaanisesta Koraanin ja perimätiedon soveltamisesta muslimien elämään nykymaailmassa.

"Uskonnolliset tekstit voivat olla pyhiä, kun ne ovat Jumalalta tulevia tekstejä ja siksi pysyviä. Sen sijaan näiden tekstien ymmärtäminen eli ijtihadin nimellä tunnettu tulkinta on ihmisten toimintaa. Ja koska ihmisten teot voivat olla joko oikeita tai vääriä, siksi islamin tulkinnat eivät ole pyhiä eivätkä absoluuttisia. Meidän muslimien ongelma on se, että keskiaikana eläneet islaminoppineet tulkitsivat islamia tuon ajan elinolosuhteissa. Nyt me elämme suuresti keskiajasta eroavaa todellisuutta. Minun on tehtävä oma tulkintani noista samoista teksteistä, mutta voin tulkita niitä nykytodellisuudesta syntyneen uuden näkemykseni enkä keskiajan ymmärryksen perusteella."

Sunnioppineen Mohammad Sammakin mielestä nykymaailman demonit eivät tule ulkoavaruudesta.

"Ne tulevat islamin islamin sisältä ja ruokkivat muslimien näkemyksiä omilla roskatulkinnoillaan. Koska olimme laiskoja, pieni peto kasvoi suureksi hirviöksi. Nyt maksamme omasta laiskuudestamme silloin kun hirviö oli vielä kasvamassa." 1

Mohammad Sammakin mielestä muslimien laajat joukot saadaan mukaan ääri-islamin vastaiseen taisteluun vain, jos autamme heitä erottamaan islamin ja terrorismin.

"Emme voi puhua islamilaisesta terrorista ja pyytää muslimeja osallistumaan sen nitistämiseen. Silloin muslimeja vaadittaisiin taistelemaan heitä itseään ja omaa uskontoaan vastaan. Meidän täytyy erottaa islam ja terrori ja sitten pyytää muslimeja, tämän terrorin uhreja liittymään sen vastaiseen taisteluun. Näin terrorin vastainen taistelu luo tuloksia."