Vuorovaikutuksen resurssit Ressourcen für die Interaktion Resources in interaction Recursos para la interacción Ресурсы для взаимодействия Resurser för interaktion

Usein näkee ja kuulee väitettävän, että 80 One often sees claims that 80 %

ellei peräti 95 prosenttia kommunikaatiosta perustuu nonverbaaliseen viestintään. or even 95 % of communication is nonverbal.

Se, miten ymmärrämme toisiamme ei suinkaan ole näin yksinkertaista. The way we understand each other is not that simple at all.

Tämän videon tarkoituksena on antaa laajempi kuva vuorovaikutuksessa käytetyistä resursseista This video aims at giving a broader view on the resources we use in interaction

ja siitä miten eri resurssit toimivat yhdessä. and how the resources work together.

Laajasti katsottuna kaikki inhimillinen toiminta on vuorovaikutusta. One can say that all human action is interaction.

Ihminen voi olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten, We can interact with other people,

esineiden ja ympäristön kanssa. material objects and the environment.

Vaikka toimimme usein tiedostamatta, vuorovaikutus on jäsentynyttä toimintaa, We may not always be aware of our actions,

vuorovaikutus on jäsentynyttä toimintaa, yet our actions are highly structured,

ei sekavaa tai arvaamatonta toimintaa. our actions are neither random nor unpredictable.

Käsitteet kommunikaatio ja viestintä The concept of communication

sisältävät ajatuksen toiminnasta, jonka tavoitteena on proposes that the goal of communicative action

nimenomaan informaation välittäminen. is to deliver information.

Vuorovaikutuksen tarkastelu on siis laajempaa Examining interaction takes a wider view on our actions

kuin kommunikaation ja viestinnän tarkastelu. compared to examining communication.

Kommunikaatiota ja viestintää tutkitaan muun muassa haastattelemalla, Research on communication is often done through interviews,

havainnoimalla ja kyselyillä, observations and surveys,

kun taas vuorovaikutusta tutkitaan luonnollisista while the research on interaction is based on data

vuorovaikutustilanteista tallennetuilla aineistoilla, collected from natural interactional situations,

video- ja äänitallenteiden avulla. with the help of video and voice recording.

Tämä video perustuu tutkimuksiin, This video is based on studies

joita on tehty ihmisten keskinäisestä vuorovaikutuksesta on social interaction in the field of

joko keskusteluntutkimuksen conversation analysis

tai välitteisen diskurssintutkimuksen kentällä. or mediated discourse analysis.

Käyn tällä videolla läpi vuorovaikutuksessa käytettäviä resursseja eli I will go through resources used in interaction, in other words,

kommunikointikanavia ja millä tavalla kommunikointikanavat pelaavat yhteen. communicative modes, and how such modes play together.

Hyvä lähtökohta kommunikointikanavien tarkasteluun on Sigrid Norrisin The list of communicative modes in the book by

2004 kirjassa julkaistu lista kommunikointikanavista. Sigrid Norris, 2004, gives a good starting point for examining communicative modes.

Lista perustuu hänen tutkimuksiinsa ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, The list is based on her own research projects on social interaction,

joten sitä ei voi suoraan soveltaa kaikkiin vuorovaikutustilanteisiin. and cannot be applied to all interactional situations.

Norrisin lista tarjoaa kuitenkin hyvän lähtökohdan The list gives a good starting point

vuorovaikutuksen tarkasteluun ja sitä kautta for examining interaction and

vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. for reflecting and developing one's interactional skills.

Puhutun kielen tutkimus on saanut osakseen eniten huomioita. Research on spoken language has gained our attention the most.

Puhuttu kieli välittää informaatiota todella paljon, Spoken language mediates a lot of information,

joten sitä on tutkittu monesta näkökulmasta käsin. and has been researched from a variety of perspectives.

Usein kieltä pidetään tärkeimpänä kommunikointikeinona, Language is often considered the most important tool for communication,

mutta näin ei ole läheskään aina: but this is not always the case.

Puhutun kielen merkitys riippuu tilanteesta The meanings are dependent on the situations

ja muista kommunikointikanavista and on the other modes used in each situation

esimerkiksi viittomakielisissä tilanteissa for example, in the situation where people use sign language

tai kun kommunikoidaan elehtimällä tai kirjoittamalla, or when communicating through gestures or writing,

puhuttu kieli voi olla sivuroolissa. spoken language may play a minor role in the situation.

Puhutulla kielellä on kirjoitetun kielen lisäksi eniten valtaa yhteiskunnassamme. Spoken language, as well as written language, has the power in our society.

Eleet ovat toinen laajasti tutkittu vuorovaikutuksen resurssi. Gestures is another widely researched resource of interaction.

Käsillä tehtävät eleet voi edelleen jakaa osoittaviin eleisiin, Manual gestures can further be categorised in pointing gestures,

ikonisiin eleisiin, metaforisiin eleisiin ja iskueleisiin. iconic gestures, metaphoric gestures and beat gestures.

Ensimmäinen ele, jonka ihmislapsi oppii, on osoittaminen. The first gesture we learn as a child is pointing.

Osoittavalla eleellä ohjataan muiden huomiota fyysisessä ympäristössä, Pointing gestures are used for coordinating the attention in the physical environment,

mutta voimme myös osoittavalla eleellä viitata asioihin, joita ei näe, we can also point to things that are not visible in the given moment,

esimerkiksi tulevaisuuden tapahtumiin tai abstrakteihin asiakokonaisuuksiin. we can point to future events or abstract issues.

Ikonisilla eleillä kuvailemme jonkin olemassa olevan asian tai esineen ulkonäköä, Iconic gestures are used for describing the looks of an existing thing or an object,

metaforinen ele on myös asiaa kuvaileva, mutta silloin kuvailun kohteena on jokin abstrakti ajatus metaphoric gestures are also used for describing, but with them we describe abstract issues

esimerkiksi voimme kuvata jonkin tilanteen sekavuutta käsien pyörivällä liikkeellä. for example, one can express confusion with circular hand movements.

Iskuele on käsien tuottaman rytminen liike, Beat gestures refer to rhythmic hand movements,

joka myötäilee usein puhetta. that often accompanies speech.

Sekä viittomakielisissä että puhutun kielen keskusteluissa eleet ja kieli Both in signed and spoken interaction gestures and language

tukevat toisiaan monin tavoin. support each other in many ways.

Esimerkiksi ele, joka suuntautuu kanssakeskustelijaa kohti, For example, a palm-up gesture oriented towards another person

kämmen ylöspäin, voi olla osoittamassa may indicate

puhujan vaihtoa tai eleellä pyydetään vastausta kanssakeskustelijalta. that the person wants to give the turn the person the gesture is oriented to.

Proksemiikalla viitataan kehojen etäisyyteen toisiin ihmisiin tai esineisiin Proxemics refers to the distance we take in relation to other people or material objects

eli proksemiikkaa tarkastellessaan tutkijaa kiinnostaa henkilöiden sijoittuminen ja liikkuminen tilassa. when examining proxemics the researcher is interested how people move

ja liikkuminen tilassa. and locate themselves in space.

Se, kuinka lähelle voimme mennä toista ihmistä, The distance we take from each others' bodies

riippuu erittäin monesta seikasta: depends on many issues:

kulttuurista, tilannekohtaisista kirjoittamattomista säännöistä, our culture, unwritten norms related to each situation,

ihmisten välisistä suhteista tai yksilöllisistä eroista. our mutual relationships and individual differences.

On kuitenkin hyvin mielenkiintoista, kuinka tarkkaan olemme sosiaalistuneet It is very interesting how well we have learned

proksemiikkaan liittyviin tapoihin ja normeihin. the shared norms and habits relating to proxemics.

Nämä normit tulevat parhaiten ilmi, You can easily expose those norms,

kun joku tahallisesti tai tiedostamattaan rikkoo normeja. by intentionally or unintentionally breaking the rules.

Kehon asento viestii usein siitä, Body posture indicates

missä toiminnassa olemme mukana which activity we are participating to

ja mihin toimintaan olemme erityisen keskittyneitä. and which action takes the most of our attention.

Opetustilanteessa opettaja voi osoittaa kehon asennolla, In a classroom situation, when the teacher bends down

kumartumalla alas oppilaan katseen tasolle, to adjust his or her posture for gaining the eye contact with the pupil

että hänen mielestään oppilaan ajatuksilla ja toiminnalla on hänelle merkitystä. signals to the pupil how his or her thoughts and actions are meaningful and important.

Etäälle seisomaan jäävä opettaja viestii auktoriteettia By taking distance to the pupils and standing up the teacher communicates authority

ja ulkopuolisen tarkkailijan roolia. and the role of an outside observer.

Myös pään liikkeellä viestitään toisten läsnäolijoiden huomioimista. Also the head movement indicates how we orient to other people.

Päällä voi myös osoittaa ja näin ohjata keskustelukumppanin huomio tärkeään asiaan. One can point with the head and in this way coordinate the attention of others towards something important.

Pään liikkeellä on lukuisia tehtäviä vuorovaikutuksen ylläpitämisessä By using head movement we maintain the flow of interaction

ja merkityksiä viestiessä. and mediate a range of meanings when communicating with each other.

päätä voi liikuttaa sivu- ja pystysuunnassa, The head movement can be horisontal and vertical,

myös syvyyssuunnassa tapahtuva liike onnistuu yllättävän helposti. it is surprisingly easy to move the head backward and forward.

Päätä voi myös kääntää kiertoliikkeellä. The head can also be rotated and turned.

Millaisia merkityksiä sinulla antaa esimerkiksi pään kallistus? How would you interpret a head tilt?

Katseen suuntaaminen on yhteistoiminnan perusta. Directing gaze is the foundation for collaborative action.

Olemme todella tietoisia siitä, miten ja mihin katsomme. We are highly aware of the way we look and the direction of our gaze.

Toisen katseen suuntaa havainnoimalla päättelemme, By monitoring the direction of gaze of others

onko hän valmis tai halukas sosiaaliseen toimintaan. we infer whether or not the other person is willing to collaborate with us.

Katseella on nähty kolme vuorovaikutuksellista tehtävää: The gaze has roughly three functions in interaction

osallistumisen säätely, regulating participation

puheenvuoron vaihtumisen ja kohdentamisen säätely regulating turn-taking in conversation

sekä itsenäisen sosiaalisen toiminnan aloittaminen ja ylläpito. and starting and maintaining independent actions.

Kun haluamme osallistaa muita keskusteluun tai muuhun toimintaan When we want to invite other people to conversation or activity

katseella, päänliikkeellä ja asennolla on suuri merkitys. the gaze, head movement and body posture play a crucial role.

Norris jakaa muusikin kahteen alakategoriaan: Norris divides music into two separate categories

keholliseen ja ei-keholliseen musiikin. which are embodied and disembodied music

Esimerkiksi kun soitan kitaraa, For example, when I play the guitar

kyseessä on musiikin kehollinen muoto. the communicative mode is called embodied music

Musiikin kehollisuus tulee ilmi erityisesti silloin, We become aware of the embodied side of music

kun opettelemme soittamaan jotain instrumenttia. when we learn to play an instrument.

Sosiaalistumme vahvasti muihin soittajiin We identify strongly with other players of the instrument

ja heidän keholliseen musisointiin, and their way of doing embodied musicing.

eikä esimerkiksi kitaraa soittaessa For example, when playing the guitar

pelkästään käsien liikkeen tarkka hiominen riitä. the focus on the movement of hands only is not enough.

Musiikki on ei-kehollista silloin, kun ihmiset reagoivat esimerkiksi tallennettuun musiikkiin, jonka kuulevat. Music emerges in its disembodied mode when people react to music that is captured in audible format.

Samoin teksti voi olla kehollista tai ei kehollista. Similarly, text can be embodied and disembodied.

Kasvokkainen vuorovaikutus järjestyy usein kirjoitettujen tekstien äärelle Face-to-face interaction is often arranged around written texts,

erityisesti institutionaalisissa vuorovaikutustilanteissa: particularly in institutional contexts,

Koulutuksessa, uskontoa harjoittaessa tai viranomaisten kanssa asioidessa. such as education, religion or when meeting with officials.

Tuotamme monissa tilanteissa tekstiä yhdessä kehollisesti. In many situations we produce texts together in embodied way.

Kehollinen teksti viittaa itse kirjoitustoimintaan. The term 'embodied text' refers to the process of writing.

Erityisesti mobiilin teknologian myötä Through the use of mobile technology

olemme harjaantuneet ymmärtämään toisiamme pelkän näpyttelyn perusteella we have learned to understand each other by the way we are typing text

eli kehollista tekstiä seuraamalla in other words, by following the embodied text.

Voimme helposti päätellä, onko henkilöllä meneillään It is easy to know whether a person is

muistiinpanojen kirjoitus, writing notes,

pinnallinen chattaily vai kenties tarkkuutta vaativa sähköpostiviesti. chatting away with someone or writing an email that requires special attention.

Vuorovaikutus rakentuu usein tilan asettelun mukaan. Interaction is often structured by the layout of the place

Asettelu eli layout viittaa sekä esineiden sijoitteluun tilassa Layout refers to how material objects are located in a place,

että arkkitehtuuriseen pohjapiirrokseen. it also refers to architectural layout.

Termi “kyykkyviini”, jolla viitataan halvempien viinien sijoitteluun alimmalle hyllylle, The Finnish term 'kyykkyviini' (crouch wine) which refers to cheaper wines that are located on the lowest shelves

on erinomainen esimerkki siitä, is an excellent example

miten esineiden asettelu vaikuttaa meidän keholliseen toimintaamme of how our embodied actions are influenced by the location of items around us.

ja lopputulemana on hyvinkin rikkaan merkityksen välittävä ilmaus. As a consequence, we have this expression with a rich meaning.

Norrisin lista kommunikointikanavista ei ole täydellinen The list of communicative modes by Norris is not complete

vaan tutkittaessa vuorovaikutusta, tulisi ensimmäisen huomioida, when researching interaction, the first thing to do

mitkä resurssit kyseissä vuorovaikutustilanteessa ovat kyseessä. is to find out what are the communicative modes used in that particular situation.

Pienissä tai suurissa yhteisöissä voi myös uudet vuorovaikutuksen resurssit In small and larger communities, new resources can be created,

vakiintua ja hioutua käyttöön. and get to be used regularly and tuned for use.

Kuinka pitkälle voisimme halutessamme kehittää esimerkiksi Could we develop the use of nail polish

kynsilakalla tapahtuvaa kommunikointia? for communicating to each other?

Tutuimmista vuorovaikutuksen resursseista Norrisin listalta puuttuu kuitenkin Some familiar modes are missing in Norris's list

esimerkiksi ilmeet ja viitottu kieli. such as facial expressions and signed language.

Ihminen on lajina kasvoihin suuntautunut. As a species, humans orient their attention to face.

Kasvot ovat tärkeä vuorovaikutuskanava jo hyvin pienille vauvoille. The face provides an important mode of communication already for infants.

Kasvonilmeet ovat erityinen vuorovaikutuksen resurssi, Facial expressions have a unique role in interaction –

koska niillä ilmaistaan erityisesti tunteita. through them we express our feelings.

Ilmeet muuttuvat vuorovaikutuksessa jatkuvasti: Facial expressions shift constantly when interacting.

Niillä ilmaistaan osallistujan suhtautumista puheen ja tarkkaavaisuuden kohtena oleviin asioihin. Expressions show our reactions to what is being said and other things we pay attention to.

Sen sijaan, että ilmeillä paljastetaan emotionaalista tilaa, Instead of just expressing our emotional state through facial expressions

ilmeet ovat erityisesti vuorovaikutuksen resurssi: facial expressions have a role in social interaction

Niillä säädellään sosiaalisen vuorovaikutuksen kulkua. expressions regulate the process of interaction.

Norrisin listalta puuttuu viitottu kieli, The list does not mention signed language,

koska hänen omiin tutkimuksiinsa ei ole kuulunut tilanteita, because sign languages were not use in those situations

joissa viittomakieli olisi ollut käytössä. Norris was examining.

Viittomakielisissä tilanteissa on myös käytössä muita kommunikointikanavia, Also in sign language interaction, other communicative modes are used,

mutta emme voi soveltaa puhutun kielen tutkimuksen kautta saatua tietoa but we cannot assume that what is found out in the research on spoken languages

kehollisista resursseista sellaisenaan viittomakielisiin tilanteisiin. can be applied to sign language contexts.

Esimerkiksi katseen käyttöä ja proksemiikkaa For example, the use of gaze and proxemics

säätelee erilaiset säännöt viitotuissa kuin puhutuissa tilanteissa. are regulated differently in sign language interaction compared to spoken language interaction.

Humakin opiskelijana pääset havainnoimaan ja oppimaan visuaalisesti As a student in Humak, you get to observe and learn from interaction

ja kehollisesti orientoitunutta vuorovaikutusta. that is oriented towards visual and embodied communicative resources.

Tämän mahdollisuuden myötä voit toivottavasti By observing visually oriented interaction,

kehittää omia kehollisia ja visuaalisia vuorovaikutustaitojasi. you may have a chance to develope your own visual and embodied interactional skills.

Sigrid Norrisin yksi tärkein huomio on, Sigrid Norris made an important observation:

että kieli ei ole välttämättä se kaikkein tärkein kommunikointikanava. language is not necessarily the most important communicative mode.

Puhuttu tai viitottu kieli on yksi resurssi muiden resurssien joukossa. Spoken or signed language is one resource among other resources.

Eleet, katse, ja muut keholliset kommunikointikanavat eivät ole vain koristeita puhutun kielen ympärillä Gestures, gaze and other embodied modes are not just embellishment to spoken language,

vaan tilanteesta riippuen niillä voi olla joko yhtä tärkeä depending on the situation they may be equally important

tai tärkeämpikin rooli vuorovaikutuksessa kuin puhutulla, viitotulla tai kirjoitetulla kielellä. or less important role in interaction, compared to spoken, signed or written language.

Toimimme usein tilanteissa, joissa visuaaliset ja keholliset kommunikointikanavat We act frequently in situations where visual and embodied communicative modes

nousevat toiminnan kannalta tärkeämmiksi resursseiksi. are the most important resources from the viewpoint of the goal of our actions.

Vaikka tällä videolla kävimme kommunikointikanavat yksi kerrallaan läpi, In this video, we have gone through each communicative mode one-by-one;

resurssit eivät ole juuri koskaan käytössä yksi kerrallaan. however, modes are hardly never used one at a time.

Onkin tärkeää tarkastella kommunikointikanavien yhteispeliä It is important to examine the interplay of communicative modes (modal configurations)

eli esimerkiksi sitä, millä tavalla eleet tukevat puhuttua kieltä for example, how gestures support spoken language

tai millä tavalla sijoitumme tilaan, jossa käytetään viittomakieltä. or our bodies in relation to the layout of the room in the situation where signed language is used.

Saavutettavuuden kannalta on erityisen olennaista miettiä, From the viewpoint of accessibility, it is crucial to think about

mitkä tilanteessa käytössä olevat vuorovaikutuksen resurssit which resources that are being used in a situation

ovat osallistujille tuttuja tai yleensäkään saatavilla, are familiar or available at all for those that participate in the situation –

sillä vuorovaikutuksen resurssit eivät suinkaan jakaannu ihmisille tasapuolisesti. the resources in interaction are not distributed for people equally.

Olemme onneksi erityisen taitavia muokkaamaan Fortunately, we are really good at modifying

toimintaamme ja toimintaympäristöä sopivaksi itsellemme our own actions and the environment to better suit

ja niille, joiden kanssa haluamme toimia. ourselves and those we want to collaborate with.

Vuorovaikutuksen tutkimukseen ja kommunikointikanaviin perehtyminen Research on interaction and individual communicative modes

antaa välineitä omien ja yhteisöjen vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. provides us with tools with which to develop the interactional skills of ourselves and our communities.

Loppuksi havainnointitehtävä Finally, one task for observing situations:

Havainnoi vuorovaikutusta tavallisessa arjen tilanteessa Observe interaction in everyday interactional situation

Kiinnitä huomiota erityisesti katseen, eleen, kehon asennon, asettelun Pay special attention to the role of gaze, gesture, body posture, layout

ja proksemiikan rooliin vuorovaikutuksessa. and proxemics in interaction.

Millaisia tehtäviä ja merkityksiä katseella, What are the functions of gaze,

eleellä ja asennon muutoksilla on näissä vuorovaikutustilanteissa? gesture and changes in body posture in observed interactional situations?

Hyviä havainnointitilanteita ovat esimerkiksi kahvilat, Recommended places for observing are cafes,

kaupan kassajonot, linja-autopysäkit tai liikennevalot. queues at the shop, bus stops and traffic lights.