Näin Venäjä kiristää Eurooppaa

Venäjältä kohti Eurooppaa lähtee verkosto, josta on tullut ongelma.

Ukrainan sota toi Euroopan riippuvuuden venäläisestä kaasusta kipeällä tavalla esille.

Samalla kun Venäjää vastaan on asetettu ankaria pakotteita, niin kaasuhanat ovat kuitenkin pysyneet toistaiseksi auki. [ [Gabrielius Lansbergis, ulkoministeri Liettua:] rahoitamme Venäjän sotatoimia, kun ostamme Venäläistä energiaa. ] [ [Ursula von der leyen, puheenjohtaja Euroopan Komissio: ] Meidän pitää päästää irti riippuvuudesta venäläiseen kaasuun. ] [ [Gabrielius Lansbergis, ulkoministeri Liettua: ] Emme voi maksaa öljyä ja kaasu Ukrainalaisten verellä. ]

Eurooppa haluaa irtautua venäläisestä energiasta kokonaan jo lähivuosina, mutta samalla riski siitä, että se kaivaa itseään yhä syvemmälle energiakriisiin, kasvaa.

Toistaiseksi Venäjä pitää Eurooppaa kaasun avulla otteessaan, mutta miten?

Yli kolmannes Euroopan kaasusta tulee toistaiseksi Venäjältä.

Määrällisesti eniten sitä käyttää Saksa, jonka käyttämästä kaasusta puolet tulee Venäjältä.

Kaksi mittavaa kaasuputkihanketta on vedetty hiljattain Venäjältä Saksaan.

Kymmenen vuotta sitten valmistuneen Nord Stream 1 -putken vierelle on vuosia rakennettu Nord Stream 2 -putkea.

Miljardeja maksaneen putken oli tarkoitus antaa huomattavaa lisäkapasiteettia suoraan Venäjältä Saksaan tulevaan kaasuntuontiin.

Moni eurooppalainen energiayhtiö on investoinut siihen todella paljon.

Hyökkäys Ukrainaan pani Saksan laittamaan koko hankkeen jäihin. [ [Olaf Scholz, Saksan Liittokansleri: ] Nordstream 2 ei aloita toimintaa ilman [Saksan myöntämää] sertifikaattia. ]

Saksassa, kuten monissa muissakin Euroopan maissa, kaasulla lämmitetään suoraan kotitalouksia.

Saksan rinnalla kaasua arjen pyörittämiseen käyttää myös esimerkiksi Moldova, joka on saatu Venäjän painostuksen alle kaasun avulla.

Moldovassa Venäjän valtionyhtiö Gazprom korotti pari vuotta sitten kaasun hintaa 40 prosentilla.

Hinta nousi sen jälkeen, kun Moldova vuonna 2020 Venäjän mielestä erehtyi valitsemaan presidentikseen länsimielisen Maia Sandun. [ [Maija Sandun, presidentti länsimieliseen: ] Teemme työtä Moldovan yhdistämiseksi Eurooppaan. ]

Venäjältä tulevasta kaasusta täysin riippuvainen Moldova julisti kaasun hinnan takia maahan hätätilan.

Gazprom on lehtitietojen mukaan ehdottanut Moldovalle sopimusta halvemmasta kaasusta, jos maa heikentäisi suhdettaan Euroopan unioniin.

Ennen Nordstream ykköstä Venäjä kuljetti kaasua Eurooppaan Ukrainan ja Valko-Venäjän läpi.

Nyt putkia on vedetty Venäjältä ohi Ukrainan, ja Venäjä on vuosi vuodelta ollut vähemmän riippuvainen Ukrainasta kaasun kauttakulkumaana.

Kaasuputket ovat olleet Ukrainalle merkittävä tulonlähde.

Kaasun kulku Ukrainan kautta on katkeillut vuosien varrella Venäjän ja Ukrainan välisten jännitteiden takia.

Viimeisin katko tapahtui vuonna 2014 – samana vuonna kun Venäjä miehitti Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan.

Venäjän vuosien varrella kaasun suhteen käyttämä valtapeli on saanut Euroopan investoimaan muihin kaasuvaihtoehtoihin.

Eurooppa onkin 2000-luvulla lisännyt merkittävästi LNG-kapasiteettiaan.

LNG on maakaasua, joka yksinkertaistettuna jäähdytetään nesteeksi, jota on mahdollista kuljettaa laivoilla LNG-terminaaleihin.

LNG-terminaaleja on rakennettu tai suunniteltu rakennettavan useita ympäri Eurooppaa.

Vuoden 2005 jälkeen niitä on noussut tai valmistuu lähivuosina yli kolmekymmentä.

Terminaalit mahdollistavat nesteytetyn maakaasun laivaamisen Eurooppaan muun muassa Yhdysvalloista.

Täysin samanarvoinen korvaaja se ei kuitenkaan ole.

LNG on kalliimpaa kuin suoraan putkesta virtaava maakaasu.

Lisäksi LNG:n hinta nousi jo ennen sotaa merkittävästi Venäjän toimien takia.

Hintaa nosti se, että Venäjä piti kuluneena talvena Eurooppaan vietävät kaasutoimitukset minimissä.

Venäjä on nyt nostanut entisestään omaa myyntikatettaan, ja kaasun hinta on Ukrainan sodan takia kohonnut pilviin.

Se näkyy tällä hetkellä suoraan eurooppalaisten sähkölaskussa – myös meillä Suomessa.

Venäjälle määrätyt maksuliikenteen rajoitukset eivät tällä hetkellä koske kaasubisnestä.

Venäjä on uhannut laittaa Nord Stream 1 -putken kaasuhanan pienemmälle tai kokonaan kiinni lännen pakotteiden takia.

Kaasu virtaa kuitenkin edelleen, sillä Venäjä haluaa kaasutuloja jatkossakin.

Sodankäynti on meinaan kallista.

Euroopan unioni haluaa irtautua venäläisestä energiasta kokonaan vuoteen 2030 mennessä.

Kuinka realistiselta tää sun mielestä kuulostaa?

Ja onko energian hinta näkynyt sun arjessa jo jotenkin?

Kommentoi alle ja tilaa tää kanava!