Me rahoitetaan Venäjän sotaa, ja tän takia sitä on vaikee lopettaa
[ [Volodymyr Zelenskyi] Vaadimme täyttä energiavientikieltoa, mukaan lukien öljyn ja kaasun tuonti. Öljyn pitäisi ehdottomasti olla osa kuudetta pakotepakettia. Mielestämme paketti ei olisi tarpeeksi vahva ilman sitä, se olisi tyhjä. ] Euroopan unionin paine venäläisen öljyn kieltämiseksi kasvaa. [ [EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leye] Työstämme lisäpakotteita, mukaan lukien öljyn tuonti. ]
Ukrainan sota on käynyt yhä verisemmäksi, ja Venäjää syytetään raaoista sotarikoksista, muun muassa siviilien teloituksista.
Mutta tästä huolimatta venäläinen öljy virtaa koko ajan Eurooppaan.
Arvioiden mukaan EU ostaa sitä yli 260 miljoonalla eurolla PÄIVÄSSÄ Venäjältä, eli toisin sanoen rahoittaa isoilla summilla maan sotatoimia.
Tämän sodan takia raakaöljyn hinta pomppasi pilviin, ja se näkyy meidänkin kukkaroissamme, kun polttoaineiden hinnat hipovat kipurajoja.
Pakko hamstrata, kun hinta nousee, toivottavasti kerkiää vähän tankata, ennen kuin liikaa nousee.
Mutta tällanen kriisi ei ole ennennäkemätön.
Itse asiassa usein historiassa öljyn hintapiikkiin liittyy sota tai konflikti merkittävässä öljynviejämaassa.
Nämä hintasokit ovat hetkellisiä, mutta niillä on isoja vaikutuksia.
Eli mitä historia voi kertoa meille siitä, mitä on seuraavaksi luvassa?
Öljy muutti maailman.
Ja vuonna 1973 kävi selväksi, että siitä oli tultu liian riippuvaiseksi.
Silloin Egypti ja Syyria kävivät sotaa Israelia vastaan, ja länsimaat tukivat sodassa Israelia.
Vastaiskuna Lähi-idän öljynviejämaat rajoittivat öljyn vientiä länsimaihin ja korottivat öljyn hintaa roimasti.
Tällä oli isoja vaikutuksia, ja ne tuntuivat Suomessa asti.
Hyvät katsojat, me olemme laskeneet, että jos teitä on siellä kotona koko ohjelman ajan noin 600 000, niin teidän vastaanottimienne kuluttama sähkö vaatii syntyäkseen 30 000 litraa öljyä.
Kun öljyä oli vähemmän saatavilla, suomalaisille tehtiin laaja energiansäästöohjelma.
Määräykset koskevat etupäässä lämmitystä, valaistusta ja liikennettä.
Näitä olivat esim. ajonopeuden rajottaminen 80 kilometriin tunnissa, mainosvalojen sammuttaminen yöksi, ja asuntojen lämmittämisen rajoittaminen.
Ja tällaisia vastaavia vapaaehtoisia keinoja ehdotetaan myös just NYT Venäjän hyökkäyksen aiheuttaman öljyn hintasokin takia.
Mutta tämä on vain hätäratkaisu.
Eurooppa on viimeistään nyt havahtunut siihen, että sen täytyy päästä eroon tällaisesta riippuvuudesta.
Mutta tämä sama havainto on tehty jo vuonna 1973, ja sen teki Yhdysvaltojen presidentti Richard Nixon.
Silloin Nixon totesi, että tarvitaan uusia energialähteitä, eikä Yhdysvaltojen pitäisi olla riippuvainen vieraasta valtiosta.
Ja hetken ajan näytti siltä, että näin tapahtuu: ydinvoimaan panostettiin, uusiutuvasta energiasta kiinnostuttiin, ja esim. Suomessa panostettiin kotimaisiin energialähteisiin, ja turpeen käyttö yleistyi.
Mutta tämä havahdus jäi vain hetkelliseksi, eikä se johtanut pitkällä aikavälillä öljyn käytön vähentymiseen.
Oikeastaan päinvastoin, sen kulutus kasvoi, mutta Yhdysvallat halusi omavaraiseksi ja panosti kotimaiseen tuotantoon.
Ja NYT nämä samat oivallukset on tehty myös Euroopassa.
EU haluaa parantaa omavaraisuuttaan ja vähentää riippuvuutta öljyyn siirtymällä uusiutuviin energialähteisiin suunniteltua nopeammin.
Mutta tämä ei tarkoita, että se pääsisi öljystä kokonaan eroon.
Öljyn korvaaminen tulee viemään vuosikymmeniä aikaa, koska me elämme maailmassa, joka pyörii öljyllä.
Raakaöljyä kuumentamalla ja tislaamalla valmistetaan iso määrä eri öljytuotteita: bitumia teiden valmistamiseen, dieseliä ja bensaa liikenteen tarpeisiin, kerosiinia lentokoneisiin, ja öljyn hiilivetyjä käytetään jopa muovin valmistamiseen.
Mutta nyt öljy halutaan ostaa jostain muualta kuin Venäjältä, mutta se tulee Euroopalle kalliiksi.
Venäjä on yksi suurimmista öljymaista, ja iso osa EU:n käyttämästä raakaöljystä tulee nimenomaan Venäjältä.
Ja sen tuottaman öljyn korvaaminen nostaisi raakaöljyn hintaa, eli myös polttoaineiden hinnat nousisivat entisestään.
On mahdotonta sanoa tarkkaan, paljonko ne nousisivat, mutta yhden arvion mukaan litrahinta voisi nousta 2,70 euroon.
Ei siellä varmasti kohta riitä kenelläkään eurot tässä leikissä.
Mutta jos EU haluaa laittaa Venäjän ahtaalle, niin öljyn tuontikielto olisi siihen hyvä keino.
Öljy on nimittäin Venäjälle merkittävä tulonlähde.
Lähes kolmannes sen kokonaisviennistä koostuu raakaöljystä, ja siitä ison siivun ostaa Euroopan unioni.
Mutta tässä ovat hyvät vaihtoehdot aika vähissä!
Joko rahoitetaan sotaa Venäjän kanssa tai sitten lisätään eurooppalaisten ihmisten taloudellista ahdinkoa.
Mitä mieltä sää oot tästä?
Kommentoi tohon alle ja muista tilata tää kanava!