LEMPENI LOPPU
Niinpä kävi lemmelleni, Ihanille innoilleni, Tulisille tuntehille Kuin on suopakuplaselle, Jonka olkipillin päästä Ilmaan laittaa lapsukainen. Keveänä keijukaisna, Kaunihina, kirjavana Loisteli se lentäissänsä, Värit viiet välkytellen, Kuvat kymmenet kuvaten Itseni minun iloksi, Ajan vietoks' armahaksi; Vaan juur' ollen ihaninna, Kuvastellen kaunihinna, Jopa haljeten hajosi, Palasiksi pullistihe, Vesi pirskahti väkevä, Satoi siitä kaste karvas Poloisen mun poskilleni, Rakastavan rintasille. Siihen sammui lemmen liekki, Tuli tuntehen tukehtui.
1881.
