×

We use cookies to help make LingQ better. By visiting the site, you agree to our cookie policy.


image

Yle Uutiset Rec, Näin broileri päätyy sun lautaselle

Näin broileri päätyy sun lautaselle

Ennen 8-viikkonen broileri painoi noin 900 grammaa.

Nykyään se voi kasvaa samassa ajassa yli 4-kiloseksi.

Ja me suomalaiset syödään kanaa aika paljon.

Niin tämänkertainen ateriamme pääraaka-aine onkin kana.

2000-luvulla sitä on alettu mussuttaa nii älyttömästi, että se alkaa jo olla Suomen syödyintä lihaa.

Kanaa menee yli 25 kiloa per naama.

Kananlihan suosion kasvua selittänee valmistuksen helppous, halpa hinta ja se, että sitä pidetään terveellisempänä vaihtoehtona punaselle lihalle.

Mutta miten suomalainen kana voi, ja millasen elämän se elää?

Suomessa teurastetaan vuosittain noin 80 miljoonaa broileria.

Ja broilerihan on siis lihantuotantoon jalostettu kana.

Ne elävät kasvattamoissa, jotka painottuvat aika vahvasti läntiseen Suomeen, lähelle teurastamoita, koska sinnehän broilerit lopulta päätyvät.

Broileritilojen määrä on vuosien saatossa vähentynyt, mutta broilerin tuotanto kasvanut.

Se tietenki tarkottaa sitä, että yhdellä tilalla on enemmän kanoja.

Keskimäärin 80 000.

Suomalaisen broilerin tarina alkaa ulkomailta, useimmiten Ruotsista.

Sieltä tuodaan tänne untuvikkoja, jotka munii tulevia broilereita.

Nämä broilerin munat viedään hautomoon, joka simuloi kanaemon hautomista.

Hautomossa untuvikot pyritään saada kuoriutumaan ja siirrettyä kasvattamoon 24 tunnin sisällä.

Vastakuoriutunut poikanen painaa noin 40 grammaa.

Kasvattamossa ne elävät 5 viikkoa, ja kasvaa hurjaa tahtia.

Mutta ihan neljään kiloon ne eivät ehdi meillä kasvamaan.

Suomalainen broileri menee lihoiksi noin 2 kilon kokoisena.

Viiden viikon jälkee tällainen lintupuimuri tulee ja nappaa broilerit kyytiin.

Sitten ne lähtevät laatikoihin ja rekoissa teurastamolle.

Suomessa matkat kasvattamoilta teurastamoille on suhteellisen lyhyitä, mutta kuljetukset aiheuttaa kanoille silti paljo stressiä.

Teurastamolla kanat tainnutetaan, tapetaan ja jalostetaan erilaisiksi tuotteiksi, joita me haemme kaupasta.

Suomessa on käytössä all in all out -systeemi, eli kasvattamoissa on yksi erä broilereita kerrallaan, ja ne kaikki lähtee samalla kertaa teuraalle.

Muutama prosentti broilereista ehtii kuolla kuitenki kuolla viiden viikon aikana eri vaiheissa jo ennen teurastatusta.

Mutta millaista elämää se 5 viikkoa on, minkä kanat ehtivät elämäänsä viettää?

Kun kuoriutuneet tiput tulee kasvattamoon, niin niillä on siellä tilaa liikkua ja syödä.

Broilereilla on kasvattamoissa virikkeitä, jotta ne voisivat esim kuopsuttaa maata ja kylpeä kuivikkeessa, eli tehdä kaikkea sellaista, mitä kanat tekee.

Jalostettu broileri on kuitenkin aika passiivinen otus.

Hurja kasvuvauhti vähentää näitä lajityypillisiä harrastuksia.

Etenki broilerin lähestyessä teurasikää, se ei hirveästi ylimääräsiä harrastele.

Suomalainen broileri on verrattain terve eläin.

Tauteja, kuten salmonellaa on vähän, ja antibiootteja tarvitsee antaa vain harvoin.

Yksi syy tartuntatautien vähyyteen kanoilla on se, että ne viettävät koko elämänsä eristyksissä sisätiloissa.

Kun katsotaan hyvinvointimittareita, joita meillä on käytössä, eli vaikka eläinten kuolleisuutta tai löydöksiä, joita tehdään teurastamolla liittyen lintujen puhtauteen tai jalkapohjatulehduspisteisiin, ja muihin tällaisiin, niin ne osoittavat, että meillä linnut voivat hyvin.

Mutta kyllä niitä ongelmiakin on.

Eläintiheys on sellanen, mikä meillä on negatiivinen moniin muihin maihin verrattuna.

Suomessa kanoja saa olla enintään 42 kiloa neliömetrillä.

Tämä voisi tarkottaa jopa kahtakymmentä kanaa neliölle.

Mut koska Suomessa kanat tulevat ja lähtevät kerralla, niin noin tiivistä kanoilla on vasta elämän loppupuolella.

Mutta kyllä siellä aika ahdasta silloin tosiaan on.

Ja ihan vaan jo se jalostaminen aiheuttaa ongelmia kanoille.

Kyllä nopeeseen kasvuun valitettavasti liittyy näitä jalkaterveysongelmia.

Siellä voi olla tulehduksellisia ja kävelykyky on huono.

Se voi osittain johtua näistä kivuliaista jalkavioista, mutta osittain myös linnun rakenteesta.

Yksi tapa, miten broilerien terveysongelmia voitaisiin vähentää, olisi hitaammin kasvavan broilerin suosiminen.

Sillon kanat saisivat elää 8-9 viikkoa, kasvuvauhti olisi hitaampi ja kroppa kestäisi kasvua paremmin.

Mutta…

Jos vaihdetaan eläinjaloste hitaammin kasvavaan, niin se vääjäämättä nostaa ympäristövaikutuksia, se nostaa myös kuluttajan hintaa.

Toinen, vielä tehokkaampi tapa olisi tietenki se, että broileria ei enää suurissa määrin tuotettaisi ihmisen syötäväksi.

Mutta ne meidän kanansyönnistä kertovat tilastot kertovat, että näin ei ehkä ihan hetkeen ole tapahtumassa.

Mitä ajatuksia broilerin tuotanto sussa herättää?

Entä oisitko sää valmis maksamaan enemmän kanasta, joka on saanu elää vähä pitemmän ja aktiivisemman elämän?

Kerro tonne alle ja tilaa tää kanava!


Näin broileri päätyy sun lautaselle This is how the chicken ends up on your plate

Ennen 8-viikkonen broileri painoi noin 900 grammaa. Before the 8-week-old broiler weighed around 900 grams.

Nykyään se voi kasvaa samassa ajassa yli 4-kiloseksi. Today, it can grow to more than 4 kilos in the same time.

Ja me suomalaiset syödään kanaa aika paljon. And we Finns eat quite a lot of chicken.

Niin tämänkertainen ateriamme pääraaka-aine onkin kana. So the main ingredient of our meal this time is chicken.

2000-luvulla sitä on alettu mussuttaa nii älyttömästi, että se alkaa jo olla Suomen syödyintä lihaa. In the 21st century, it has started to be mussed so insanely that it is already becoming the most eaten meat in Finland.

Kanaa menee yli 25 kiloa per naama.

Kananlihan suosion kasvua selittänee valmistuksen helppous, halpa hinta ja se, että sitä pidetään terveellisempänä vaihtoehtona punaselle lihalle.

Mutta miten suomalainen kana voi, ja millasen elämän se elää? But how is the Finnish chicken doing, and what kind of life does it live?

Suomessa teurastetaan vuosittain noin 80 miljoonaa broileria. About 80 million broilers are slaughtered in Finland every year.

Ja broilerihan on siis lihantuotantoon jalostettu kana. And broiler is a chicken bred for meat production.

Ne elävät kasvattamoissa, jotka painottuvat aika vahvasti läntiseen Suomeen, lähelle teurastamoita, koska sinnehän broilerit lopulta päätyvät.

Broileritilojen määrä on vuosien saatossa vähentynyt, mutta broilerin tuotanto kasvanut. The number of broiler farms has decreased over the years, but broiler production has increased.

Se tietenki tarkottaa sitä, että yhdellä tilalla on enemmän kanoja. Of course, that means that one farm has more chickens.

Keskimäärin 80 000.

Suomalaisen broilerin tarina alkaa ulkomailta, useimmiten Ruotsista. The story of Finnish broiler begins abroad, mostly in Sweden.

Sieltä tuodaan tänne untuvikkoja, jotka munii tulevia broilereita. Chicks are brought here from there to lay eggs for future broilers.

Nämä broilerin munat viedään hautomoon, joka simuloi kanaemon hautomista. These chicken eggs are taken to an incubator that simulates the incubation of a mother hen.

Hautomossa untuvikot pyritään saada kuoriutumaan ja siirrettyä kasvattamoon 24 tunnin sisällä. In the hatchery, the aim is to get the chicks to hatch and be transferred to the nursery within 24 hours.

Vastakuoriutunut poikanen painaa noin 40 grammaa. A newly hatched chick weighs about 40 grams.

Kasvattamossa ne elävät 5 viikkoa, ja kasvaa hurjaa tahtia. In the nursery, they live for 5 weeks, and grow at a furious pace.

Mutta ihan neljään kiloon ne eivät ehdi meillä kasvamaan. But they don't have time to grow to four kilos here.

Suomalainen broileri menee lihoiksi noin 2 kilon kokoisena. Finnish broiler becomes fat at a size of about 2 kilos.

Viiden viikon jälkee tällainen lintupuimuri tulee ja nappaa broilerit kyytiin. After five weeks, a bird harvester like this comes and takes the broilers on board.

Sitten ne lähtevät laatikoihin ja rekoissa teurastamolle. Then they go to the slaughterhouse in boxes and trucks.

Suomessa matkat kasvattamoilta teurastamoille on suhteellisen lyhyitä, mutta kuljetukset aiheuttaa kanoille silti paljo stressiä. In Finland, the journeys from breeders to slaughterhouses are relatively short, but transportation still causes a lot of stress for chickens.

Teurastamolla kanat tainnutetaan, tapetaan ja jalostetaan erilaisiksi tuotteiksi, joita me haemme kaupasta. At the slaughterhouse, the chickens are stunned, killed and processed into various products that we buy from the store.

Suomessa on käytössä all in all out -systeemi, eli kasvattamoissa on yksi erä broilereita kerrallaan, ja ne kaikki lähtee samalla kertaa teuraalle. In Finland, the all in all out system is in use, which means that the breeders have one batch of broilers at a time, and they all go to slaughter at the same time.

Muutama prosentti broilereista ehtii kuolla kuitenki kuolla viiden viikon aikana eri vaiheissa jo ennen teurastatusta. A few percent of broilers have time to die, but die during the five weeks at different stages even before slaughter.

Mutta millaista elämää se 5 viikkoa on, minkä kanat ehtivät elämäänsä viettää? But what kind of life are those 5 weeks, which chickens have time to spend their lives?

Kun kuoriutuneet tiput tulee kasvattamoon, niin niillä on siellä tilaa liikkua ja syödä. When the hatched chicks come to the hatchery, they have space to move and eat.

Broilereilla on kasvattamoissa virikkeitä, jotta ne voisivat esim kuopsuttaa maata ja kylpeä kuivikkeessa, eli tehdä kaikkea sellaista, mitä kanat tekee.

Jalostettu broileri on kuitenkin aika passiivinen otus. Processed broiler, however, is a pretty passive creature.

Hurja kasvuvauhti vähentää näitä lajityypillisiä harrastuksia. The wild growth rate reduces these species-typical hobbies.

Etenki broilerin lähestyessä teurasikää, se ei hirveästi ylimääräsiä harrastele. Especially when a broiler is approaching slaughter age, it doesn't exercise too much.

Suomalainen broileri on verrattain terve eläin. Finnish broiler is a relatively healthy animal.

Tauteja, kuten salmonellaa on vähän, ja antibiootteja tarvitsee antaa vain harvoin. Diseases such as salmonella are few, and antibiotics are rarely needed.

Yksi syy tartuntatautien vähyyteen kanoilla on se, että ne viettävät koko elämänsä eristyksissä sisätiloissa. One of the reasons for the lack of infectious diseases in chickens is that they spend their entire lives in isolation indoors.

Kun katsotaan hyvinvointimittareita, joita meillä on käytössä, eli vaikka eläinten kuolleisuutta tai löydöksiä, joita tehdään teurastamolla liittyen lintujen puhtauteen tai jalkapohjatulehduspisteisiin, ja muihin tällaisiin, niin ne osoittavat, että meillä linnut voivat hyvin.

Mutta kyllä niitä ongelmiakin on. But there are those problems too.

Eläintiheys on sellanen, mikä meillä on negatiivinen moniin muihin maihin verrattuna. Animal density is such that we have a negative compared to many other countries.

Suomessa kanoja saa olla enintään 42 kiloa neliömetrillä. In Finland, chickens may not weigh more than 42 kilograms per square meter.

Tämä voisi tarkottaa jopa kahtakymmentä kanaa neliölle. This could mean up to twenty chickens per square meter.

Mut koska Suomessa kanat tulevat ja lähtevät kerralla, niin noin tiivistä kanoilla on vasta elämän loppupuolella. But since chickens come and go in Finland at the same time, chickens don't have such a close relationship until the end of their lives.

Mutta kyllä siellä aika ahdasta silloin tosiaan on. But it's really quite crowded there then.

Ja ihan vaan jo se jalostaminen aiheuttaa ongelmia kanoille. And just the breeding itself causes problems for the chickens.

Kyllä nopeeseen kasvuun valitettavasti liittyy näitä jalkaterveysongelmia. Yes, unfortunately, rapid growth is associated with these foot health problems.

Siellä voi olla tulehduksellisia ja kävelykyky on huono. There may be inflammation and the ability to walk is poor.

Se voi osittain johtua näistä kivuliaista jalkavioista, mutta osittain myös linnun rakenteesta. It can be partly due to these painful foot defects, but partly also due to the bird's structure.

Yksi tapa, miten broilerien terveysongelmia voitaisiin vähentää, olisi hitaammin kasvavan broilerin suosiminen. One way to reduce broiler health problems would be to prefer slower growing broilers.

Sillon kanat saisivat elää 8-9 viikkoa, kasvuvauhti olisi hitaampi ja kroppa kestäisi kasvua paremmin. Sillo's chickens would be allowed to live for 8-9 weeks, the growth rate would be slower and the body would be able to withstand the growth better.

Mutta…

Jos vaihdetaan eläinjaloste hitaammin kasvavaan, niin se vääjäämättä nostaa ympäristövaikutuksia, se nostaa myös kuluttajan hintaa. If you change the animal by-product to something that grows more slowly, it will inevitably increase the environmental impact, and it will also increase the price for the consumer.

Toinen, vielä tehokkaampi tapa olisi tietenki se, että broileria ei enää suurissa määrin tuotettaisi ihmisen syötäväksi. Another, even more effective way would be, of course, that broilers would no longer be produced in large quantities for human consumption.

Mutta ne meidän kanansyönnistä kertovat tilastot kertovat, että näin ei ehkä ihan hetkeen ole tapahtumassa. But the statistics about our chicken consumption tell us that this may not be happening for a while.

Mitä ajatuksia broilerin tuotanto sussa herättää? What thoughts does broiler production evoke in the wolf?

Entä oisitko sää valmis maksamaan enemmän kanasta, joka on saanu elää vähä pitemmän ja aktiivisemman elämän? And would you be willing to pay more for a chicken that has lived a slightly longer and more active life?

Kerro tonne alle ja tilaa tää kanava!